Expatriate networking and knowledge sharing

Abstract

This thesis focuses on expatriates’ assignments. How have they realized knowledge exchange? What kind of networking ties have they been able to build while living in the host country? How have they been able to utilize what they learned after their return, and how did the expatriate experience change their later work career?

The theoretical background section of the thesis consists of three main areas: socio-cultural perspective on learning, particularly regarding knowledge exchange and expertise development, expatriate research, and expatriates’ personal network ties (referred to also as “ego-centric networks”).

Two surveys, before (n=104) and after (n=63) the assignment, were used in gathering the data. In addition, ego-centric network interviews (n=16) were conducted three times during the assignment, and an open-ended delayed email survey (n=11) was conducted. Consequently, a mixed method approach was applied. Ego-centric network data focused on social contact construction, whereas pre- and post-questionnaires targeted to analyze themes of general interest in expatriate and repatriate process, such as individual level attributes of participants, background information of company level practices, knowledge sharing aims, effect of local culture, and repatriation experiences. The delayed open-ended questionnaire was sent to the participants that took part in ego-centric network data gathering, twenty years after the research started. The aim of the delayed measure was to investigate later career development and the experienced effects of the expatriate period on their life after the assignment.

The company, Nokia, where this research study was carried out, is a big international, Finnish-based company. The expatriates in the present study left for an international assignment between the years 2000 and 2001. Host countries were Brazil, Canada, China, Denmark, Germany, Hungary, Hong Kong, Italy, Japan, Malaysia, Singapore, South Korea, United Kingdom and United States. According to the results, expatriate assignment enabled the participants’ learning experiences which improves their personal characteristics and human capital. Learning and development outcomes seemed to be more personal than professional in nature.

The results indicate firstly that the respondents showed high satisfaction in reaching the targets at work, secondly, cultural effects were even stronger than expected. As conclusion, the repatriate phase was a positive experience for the respondents. It was beneficial for them, both at work and in their personal life. The expatriates mainly agreed that they are willing to share their knowledge and expertise gained during the assignment, although everyone was not satisfied after returning to their home country. The transfer of knowledge after returning was not optimally organized. Every fifth respondent commented that the company was not interested in their new knowledge, or not supporting in searching for a new position.

The findings of the delayed measure showed that effective networking during the assignment gave the best qualifications for successful work in international and global environments after the assignment.

<b>Ulkomaan komennuksella olleiden verkostoituminen ja tiedon jakaminen</b>

Tämä väitöskirja keskittyy ulkomaankomennuksella oleviin henkilöihin (ekspatriaatteihin). Miten tiedonvaihto on toteutunut? Millaisia verkostosuhteita he ovat onnistuneet rakentamaan? Kuinka he ovat pystyneet hyödyntämään oppimaansa paluunsa jälkeen, ja miten ulkomailla vietetty aika on vaikuttanut heidän myöhempään elämäänsä?

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu seuraavista keskeisistä osa-alueista: sosiokulttuurinen näkökulma oppimiseen, erityisesti tiedonvaihdon ja asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta, ulkomaan komennuksiin liittyvä tutkimus sekä komennuksella olevien henkilöiden verkostosuhteiden tutkimus (ego-keskeiset verkostot).

Tutkimusaineisto on kerätty kahden kyselyn avulla ennen komennusta (n=104) ja sen jälkeen (n=63), ego-keskeisten verkostojen haastatteluilla (n=16, kolme kertaa komennuksen aikana) sekä avoimella seurantakysymyksellä sähköpostitse (n=11). Näin ollen tutkimuksessa hyödynnetään monimenetelmällistä lähestymistapaa. Ego-keskeisten verkostojen aineistot keskittyvät sosiaalisten kontaktien rakentumiseen, kun taas ennen ja jälkeen komennuksen tehtyjen kyselyjen avulla analysoidaan yleisesti komennus- ja paluuprosessiin liittyviä teemoja, kuten osallistujien yksilöllisiä ominaisuuksia, yritystason käytäntöjä, tiedonjakamisen tavoitteita, paikallisen kulttuurin vaikutusta sekä kotiinpaluuprosessia. Avoin seurantakysymys lähetettiin niille osallistujille, jotka osallistuivat ego-keskeisen verkoston tiedonkeruuseen, kaksikymmentä vuotta tutkimuksen aloittamisen jälkeen. Sen tarkoituksena oli selvittää komennuksella olleiden urakehitystä ja komennuksen vaikutuksia heidän elämäänsä sen jälkeen.

Tutkimuksen kohteena ollut yritys, Nokia, on suuri kansainvälinen, Suomessa pääkonttoriaan pitävä yritys. Tässä tutkimuksessa mukana olleet lähtivät kansainväliselle komennukselle vuosina 2000–2001. Isäntämaita olivat Brasilia, Kanada, Kiina, Tanska, Saksa, Unkari, Hongkong, Italia, Japani, Malesia, Singapore, Etelä-Korea, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.

Tulosten mukaan ulkomaankomennus tarjosi osallistujille erityisesti oppimiskokemuksia, jotka kehittivät heidän henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja inhimillistä pääomaansa. Oppimisen ja kehittymisen tulokset näyttäytyivät enemmän henkilökohtaisina kokemuksina kuin ammatillisena etenemisenä. Organisaatiotason vaikutusten osalta tulokset osoittavat ensinnäkin, että vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä työssään saavutettuihin tavoitteisiin, ja toiseksi, kulttuurivaikutus oli odotettua voimakkaampi. Paluuvaiheen osalta komennus koet-tiin yleisesti positiivisena kokemuksena. Se hyödytti vastaajien koko elämänkaarta sekä työssä että yksityiselämässä. Komennuksella olleet olivat pääosin halukkaita jakamaan komennuksen aikana hankkimaansa tietoa ja asiantuntemusta, vaikka kaikki eivät olleet tyytyväisiä paluunsa jälkeiseen tilanteeseen kotimaassa. Joka viides vastaaja kommentoi, ettei yritys ollut kiinnostunut heidän uudesta osaamisestaan tai tukenut uuden työtehtävän etsimisessä.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin lähetetyn avoimen seurantakysymyksen vastaukset osoittivat, että tehokas verkostoituminen komennuksen aikana tuotti valmiudet työskennellä erilaisissa tehtävissä kansainvälisessä tai globaalissa ympäristössä komennuksen jälkeen.