Institutional perspectives for tackling grand challenges: Studies on the agency of stakeholders and entrepreneurship in developing countries

Abstract

Grand Challenges (GCs), which include escalating public health crises, mounting food insecurity, and the growing threat of climate change, are global in nature and becoming increasingly complex and urgent. While no region is free of these challenges, developing countries are disproportionately affected, experiencing more severe and uneven consequences. This heightened vulnerability is attributed not only to limited resources but also to persistent institutional fragilities, fragmented responses, and historical disadvantages. In this context, the dissertation examines through an institutional lens how a wide range of stakeholders, including local and international businesses, governments, and civil society organisations, can collaborate to address GCs.

Employing sub-Saharan Africa (SSA) as the contextual lens, and building on the institutional perspective, the dissertation comprises three peer-reviewed studies that collectively examine the interplay between institutional reform, stakeholder collaboration, and business resilience. The first study investigates how national development plans and multi-actor engagement address poverty. The second explores how businesses navigate institutional fragility and adapt to evolving socio-economic conditions. The third integrates a literature review and empirical analysis to assess environmental governance, with a focus on renewable energy adoption, and its impact on CO\u2082 emissions. Together, these studies advance the discourse on institutional renewal, and the strategic role of business in tackling GCs.

This dissertation advances institutional theory by enhancing the understanding of agency and context-specific logics, emphasising the reciprocal relationship between interventions and their environment. The research illustrates the transformative potential of agency-driven approaches across macro, meso, and micro levels, with a particular focus on entrepreneurial actors. In fragile contexts, entrepreneurship emerges as a crucial mechanism to navigate institutional voids. Special attention is devoted to women entrepreneurs, whose resilience is often constrained by socio-cultural norms, yet who play a vital role in addressing governance deficits and fostering institutional renewal across SSA. The dissertation introduces a novel paradigm: purpose-driven enterprises, embedded in local contexts, as strategic agents of inclusive and systemic change. This paradigm is articulated through agency-oriented frameworks that integrate entrepreneurial engagement with the design and implementation of responses to GCs.

----- Globaalit haasteet, kuten pahenevat kansanterveydelliset kriisit, lisääntyvä ruokaturvattomuus ja ilmastonmuutoksen kasvava uhka, ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, jotka haastavat sekä tutkijat että yritykset. Haasteet ovat yhä monimutkaisempia ja vaativat nopeampaa toimintaa. Vaikka kaikki maat kohtaavat samat haasteet, erityisen vaikea tilanne on kehittyville maille. Seuraukset eivät jakaudu tasaisesti, kehittyvien maiden kuorma on selvästi raskaampi kuin kehittyneiden. Tämä haavoittuvuus johtuu sekä epätasaisista resursseista, institutionaalisista heikkouksista että historiasta juontuvista epäedullisista lähtökohdista. Tämä väitöskirja tarkastelee kuinka eri sidosryhmät – paikalliset ja kansainväliset yritykset, hallitukset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat – voivat tehdä yhteistyötä globaalien haasteiden ratkaisemiseksi institutionaalisesta näkökulmasta.

Väitöskirjan kontekstina on Saharan eteläpuolinen Afrikka ja tutkimus rakentuu institutionaalisen teorian pohjalle. Se koostuu kolmesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jotka käsittelevät institutionaalisten uudistusten, sidosryhmien yhteistyön ja yritysten resilienssin välistä vuorovaikutusta. Ensimmäinen tutkimus analysoi kuinka kansalliset kehityssuunnitelmat ja monitoimijainen osallistuminen pyrkivät vähentämään köyhyyttä. Toinen tutkimus tarkastelee kuinka yritykset navigoivat hauraassa institutionaalisessa ympäristössä ja sopeutuvat muuttuviin sosioekonomisiin olosuhteisiin. Kolmas tutkimus yhdistää kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen analyysin arvioidessaan ympäristöhallintoa, keskittyen uusiutuvan energian käyttöönottoon ja sen vaikutukseen hiilidioksidipäästöihin. Yhdessä tutkimukset edistävät keskustelua institutionaalisesta uudistumisesta ja yritysten strategisesta roolista globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

Väitöskirja kehittää institutionaalista teoriaa syventämällä ymmärrystä toimijuudesta ja kontekstisidonnaisista toimintalogiikasta, korostaen interventioiden ja niiden toimintaympäristöjen välistä vastavuoroista suhdetta. Tutkimus osoittaa toimijuuslähtöisten lähestymistapojen muutosvoiman makro-, meso- ja mikrotasolla. Hauraassa institutionaalisessa ympäristössä yrittäjyys näyttäytyy keskeisenä mekanismina institutionaalisten aukkojen ylittämisessä. Tutkimus kiinnittää erityistä huomiota naisyrittäjiin, joita usein rajoittavat sosiaaliset ja kulttuuriset normit, mutta jotka ovat keskeisessä asemassa hallinnon puutteiden korjaamisessa ja institutionaalisen uudistumisen edistämisessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Väitöskirja nostaa esiin uuden ajattelutavan: missiolähtöiset, paikalliseen kontekstiin juurtuneet yritykset voivat olla strategisia toimijoita, jotka edistävät inklusiivista ja systeemistä muutosta. Ajattelutavan voi jäsentää toimijuuslähtöisten viitekehysten avulla, integroiden yrittäjyyden globaalien haasteiden ratkaisujen löytämiseen.