Sateenkaari-ihmisten kielenkäyttö: Kansanlingvistinen aineisto ikkunana identiteettiin, performatiivisuuteen ja normatiivisuuteen
Lindeman, Meri (2025-10-31)
Sateenkaari-ihmisten kielenkäyttö: Kansanlingvistinen aineisto ikkunana identiteettiin, performatiivisuuteen ja normatiivisuuteen
(31.10.2025)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0347-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0347-4
Kuvaus
ei tietoa saavutettavuudesta
Tiivistelmä
Tämä väitöskirja käsittelee sateenkaari-ihmisten kielenkäyttöä ja sen yhteyksiä normatiivisuuteen. Pääpaino on sateenkaari-ihmisten omissa käsityksissä ja asenteissa. Teoreettisina viitekehyksinä toimivat sosio-, kansan-, laventeli-, queer- ja translingvistiikka.
Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta. Osatutkimus I käsittelee homomiesten puheeseen liittyviä käsityksiä ja asenteita. Aihetta lähestytään sekä homomiesten itsensä että muiden ihmisten näkökulmasta. Osatutkimukset II ja III puolestaan pureutuvat vaihtelevan sukupuolikokemuksen ja kielen sosiaalisen ja tilanteisen vaihtelun suhteeseen. Osatutkimuksessa IV vertaillaan vironkielisten ja suomenkielisten HLBT+-ihmisten käsityksiä sanasta kväär(i) sekä heidän asenteitaan sitä kohtaan.
Tutkimusaineistoon kuuluu haastatteluja, kyselyjä, arkikeskusteluäänitteitä sekä äänitteisiin liittyviä äänityspäiväkirjalomakkeita. Analyysimenetelmänä on osatutkimuksissa I–III määrällinen ja laadullinen sisällönanalyysi. Osatutkimuksessa IV käytetään tilastollista ja temaattista analyysiä.
Tutkimuksen läpileikkaavaksi teemaksi muodostuu yhteiskunnallisten normien vaikutus HLBT+-ihmisten elämään ja kielenkäyttöön. Heteronormatiivisuus näkyy aineistossa erityisesti homomaisiksi ymmärrettyjen puheen piirteiden kytkeytymisenä kielenulkoisiin homostereotypioihin, kun taas cisnormatiivisuus selittää esimerkiksi bigender-henkilön kohtaamia vuorovaikutuksen mikrotilanteita: väärinsukupuolitetuksi tulemista, kaapistatuloa, sukupuoli-ilmaisusta tinkimistä ja keskustelukumppanin sukupuolen peilaamista. Sana kväär(i) osoittautuu työkaluksi, jolla puretaan cisheteronormatiivisuuden lisäksi muitakin sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja läheissuhteisiin liittyviä normeja.
Väitöskirja tarjoaa uutta tietoa suomenkielisten sateenkaari-ihmisten kielenkäytöstä sekä kielen sosiaalisesta ja tilanteisesta vaihtelusta. Tuloksiin sisältyy malli sukupuolikokemuksen vaihtelun ja puheen tilannevariaation välisestä dynamiikasta. Lisäksi annetaan suosituksia sukupuolitietoisen, sisällyttävän kielenkäytön tueksi. Identity, performativity, and normativity. LGBT+ language use as seen through folk linguistic data
This dissertation examines conceptions and attitudes related to LGBT+ people’s language use, mainly held by LGBT+ people themselves and in relation to normativity, identity, and performativity. The dissertation builds on sociolinguistics and folk linguistics, as well as lavender, queer, and trans linguistics.
The dissertation is based on four articles. Article I discusses the conceptions and attitudes related to gay men’s speech from the perspective of both gay men themselves and other people. Articles II and III delve into the relationship between gender fluidity and social and situational language variation. Article IV is a comparative study about the Estonian word kväär and the Finnish word kvääri, both of which are adaptations of queer. The study describes the local LGBT+ communities’ conceptualizations of and attitudes towards kväär(i).
The data consists of interviews, surveys, self-recordings of everyday conversations, and recording diary forms related to the self-recordings. The diary entries include both written text and drawings. For articles I–III, the analysis method is quantitative and qualitative content analysis, while article IV utilizes statistical and thematic analysis.
The overarching theme of the dissertation is societal norms’ impact on the lives and everyday language use of LGBT+ people. Heteronormativity is particularly visible in the data, as the study shows a connection between linguistic and non-linguistic gay stereotypes. Cisnormativity, in turn, explains some of the micro-situations that bigender people face in their everyday interactions: being misgendered, coming out of the closet, gender compromising, and gender mirroring. The word kväär(i) is found to be a tool for dismantling not only cisheteronormativity, but also other norms related to gender, sexuality, and relationships.
The study provides new information on the language used by Finnish LGBT+ people and deepens the knowledge on the social and situational variation of language. The results include a theoretical model of the dynamics between gender fluidity and situational variation of speech. The dissertation also provides data-based recommendations for gender-inclusive language use.
Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta. Osatutkimus I käsittelee homomiesten puheeseen liittyviä käsityksiä ja asenteita. Aihetta lähestytään sekä homomiesten itsensä että muiden ihmisten näkökulmasta. Osatutkimukset II ja III puolestaan pureutuvat vaihtelevan sukupuolikokemuksen ja kielen sosiaalisen ja tilanteisen vaihtelun suhteeseen. Osatutkimuksessa IV vertaillaan vironkielisten ja suomenkielisten HLBT+-ihmisten käsityksiä sanasta kväär(i) sekä heidän asenteitaan sitä kohtaan.
Tutkimusaineistoon kuuluu haastatteluja, kyselyjä, arkikeskusteluäänitteitä sekä äänitteisiin liittyviä äänityspäiväkirjalomakkeita. Analyysimenetelmänä on osatutkimuksissa I–III määrällinen ja laadullinen sisällönanalyysi. Osatutkimuksessa IV käytetään tilastollista ja temaattista analyysiä.
Tutkimuksen läpileikkaavaksi teemaksi muodostuu yhteiskunnallisten normien vaikutus HLBT+-ihmisten elämään ja kielenkäyttöön. Heteronormatiivisuus näkyy aineistossa erityisesti homomaisiksi ymmärrettyjen puheen piirteiden kytkeytymisenä kielenulkoisiin homostereotypioihin, kun taas cisnormatiivisuus selittää esimerkiksi bigender-henkilön kohtaamia vuorovaikutuksen mikrotilanteita: väärinsukupuolitetuksi tulemista, kaapistatuloa, sukupuoli-ilmaisusta tinkimistä ja keskustelukumppanin sukupuolen peilaamista. Sana kväär(i) osoittautuu työkaluksi, jolla puretaan cisheteronormatiivisuuden lisäksi muitakin sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja läheissuhteisiin liittyviä normeja.
Väitöskirja tarjoaa uutta tietoa suomenkielisten sateenkaari-ihmisten kielenkäytöstä sekä kielen sosiaalisesta ja tilanteisesta vaihtelusta. Tuloksiin sisältyy malli sukupuolikokemuksen vaihtelun ja puheen tilannevariaation välisestä dynamiikasta. Lisäksi annetaan suosituksia sukupuolitietoisen, sisällyttävän kielenkäytön tueksi.
This dissertation examines conceptions and attitudes related to LGBT+ people’s language use, mainly held by LGBT+ people themselves and in relation to normativity, identity, and performativity. The dissertation builds on sociolinguistics and folk linguistics, as well as lavender, queer, and trans linguistics.
The dissertation is based on four articles. Article I discusses the conceptions and attitudes related to gay men’s speech from the perspective of both gay men themselves and other people. Articles II and III delve into the relationship between gender fluidity and social and situational language variation. Article IV is a comparative study about the Estonian word kväär and the Finnish word kvääri, both of which are adaptations of queer. The study describes the local LGBT+ communities’ conceptualizations of and attitudes towards kväär(i).
The data consists of interviews, surveys, self-recordings of everyday conversations, and recording diary forms related to the self-recordings. The diary entries include both written text and drawings. For articles I–III, the analysis method is quantitative and qualitative content analysis, while article IV utilizes statistical and thematic analysis.
The overarching theme of the dissertation is societal norms’ impact on the lives and everyday language use of LGBT+ people. Heteronormativity is particularly visible in the data, as the study shows a connection between linguistic and non-linguistic gay stereotypes. Cisnormativity, in turn, explains some of the micro-situations that bigender people face in their everyday interactions: being misgendered, coming out of the closet, gender compromising, and gender mirroring. The word kväär(i) is found to be a tool for dismantling not only cisheteronormativity, but also other norms related to gender, sexuality, and relationships.
The study provides new information on the language used by Finnish LGBT+ people and deepens the knowledge on the social and situational variation of language. The results include a theoretical model of the dynamics between gender fluidity and situational variation of speech. The dissertation also provides data-based recommendations for gender-inclusive language use.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [3016]