Investigating the relationship between CLIL and L1 ability in a Finnish education context

Abstract

This study analyses differences in first language (L1) ability between students in content and language integrated learning (CLIL) and students in mainstream education (non-CLIL). The study provides new insights by using multiple methods to analyse this relationship in a Finnish secondary education context. The dissertation comprises three sub-studies: a small-scale case study (n = 4) (Article I), a study concerning L1 oral production (n = 31) (Article II), and a study focusing on L1 writing and speaking (n = 30) (Article III).

The participants in all sub-studies were either 14 or 15-year-old L1 Finnish speakers who were enrolled in either CLIL or mainstream education in Finland. The data were analysed using quantitative methods in order to assess group-level differences in L1 ability and identify correlations between L1 ability and individual differences in socioeconomic status (SES) and academic achievement in L1 as a subject. Specifically, Article I explores approaches to assessing differences in CLIL and non-CLIL students’ performance in both Finnish and English. Article II examines lexical access and retrieval in L1 oral production using a verbal fluency task and a picture-naming task. Article III analyses students’ L1 writing via a short written task based on a prompt question concerning the environment and their L1 speaking via an elicitation task based on a short comic strip.

The results suggested that CLIL students are not disadvantaged in terms of L1 ability in Finnish secondary education CLIL contexts, where L1 use is typically not avoided or forbidden. The correlation analyses also underscored the importance of accounting for SES in the analysis of L1 ability in both CLIL and mainstream education. While the non-CLIL students’ results were suggestive of a positive relationship between SES and L1 ability, the CLIL students’ results in L1 ability did not clearly reflect differences in SES in either direction. These findings add to the growing body of research suggesting that CLIL may help promote equality by mitigating the effect that SES has on the development of language skills.

<b<Kaksikielisen opetuksen ja ensikielen taidon välisen suhteen tarkastelu suomalaisessa koulukontekstissa</b>

Tämän väitöskirjan tavoitteena on analysoida eroja ensikielen (L1) taidoissa kaksikieliseen opetukseen (content and language integrated learning, CLIL) ja perinteiseen opetukseen (ei-CLIL) osallistuvien oppilaiden välillä. Tutkimus tuo uusia näkemyksiä yhdistämällä useita menetelmiä tämän ilmiön analysoimiseksi suomalaisessa koulukontekstissa. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäinen osatutkimus on pienimuotoinen tapaustutkimus (n = 4) (Artikkeli I). Toinen osatutkimus käsittelee ensikielen suullista tuottamista (n = 31) (Artikkeli II) ja kolmas osatutkimus ensikielellä kirjoittamista ja puhumista (n = 30) (Artikkeli III).

Osallistujat kaikissa osatutkimuksissa olivat joko 14- tai 15-vuotiaita suomea ensikielenään puhuvia oppilaita, jotka osallistuivat joko CLIL-opetukseen tai perinteiseen opetukseen Suomessa. Aineisto analysoitiin määrällisin menetelmin, joilla tutkittiin ryhmätason eroja ensikielen taidoissa sekä korrelaatioita niiden ja yksilöllisten erojen välillä esimerkiksi sosioekonomisessa asemassa (socioeconomic status, SES) ja akateemisessa suoriutumisessa äidinkielen oppiaineessa. Artikkeli I:ssa kartoitettiin menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida eroja CLIL- ja ei-CLIL- oppilaiden suoriutumisessa sekä suomen että englannin kielessä. Artikkeli II:ssa tutkittiin ensikielen suullisen sananhaun ja tunnistuksen tehokkuutta käyttäen sanasujuvuustehtävää ja kuvannimeämistehtävää. Artikkeli III:ssa analysoitiin oppilaiden ensikielellä kirjoittamista ja puhumista lyhyellä ympäristöä käsittelevällä kirjoitustehtävällä ja lyhyellä sarjakuvaan perustuvalla puhetehtävällä.

Tulokset osoittivat, että CLIL-oppilaat eivät ole heikommassa asemassa L1-taitojen osalta suomalaisessa yläkoulussa toteutuvassa CLIL-opetuksessa, jossa L1-käyttöä ei tyypillisesti rajoiteta tai kielletä. Korrelaatioanalyysien tulokset korostivat myös SES:n huomioimisen merkitystä sekä CLIL- että ei-CLIL-oppilaiden L1-taitojen analyysissa. Vaikka ei-CLIL-oppilaiden tuloksissa havaittiin positiivinen suhde SES:n ja L1-taitojen välillä, CLIL-oppilaiden L1-taidot eivät selkeästi heijastaneet eroja SES:ssä kumpaankaan suuntaan. Tutkimuksen tulokset täydentävät kasvavaa tutkimustietoa, jonka mukaan CLIL saattaa edistää tasa-arvoisuutta lieventämällä SES:n vaikutusta kielitaidon kehittymiseen.