Kodin resurssipuutteet koulun sosiaalisissa ja kulttuurisissa rakenteissa. Huono-osaisuuden, sosiaalisen kouluhyvinvoinnin ja koulupudokkuuden väliset kytkökset

Abstract

Tutkimus tavoittelee ymmärrystä koulutuksellisen eriarvoisuuden mekanismeista tarkastelemalla huono-osaisen perhetaustan yhteyttä lapsen koulupudokkuusriskiin ja sosiaaliseen kouluhyvinvointiin peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa Suomessa. Objektiivisesti mitattuja huono-osaisuuden kuvaajia ovat perheen tuloköyhyys, vanhempien matala koulutustaso, vanhempien työttömyys ja perheen toimeentulotukiasiakkuus. Taloudellista huono-osaisuutta mitataan lisäksi lasten subjektiivisella arviolla perheen taloudellisesta tilanteesta, kokemuksella taloudellisesta huolesta ja kokemuksella vertaisia heikommasta taloudellisesta asemasta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sukupuolen, perhesuhteiden ja kouluasteen merkitystä ilmiössä.

Tutkimus rakentuu kolmen osatutkimuksen varaan, joissa kysymyksiä tarkastellaan kolmen eri aineiston avulla. Aineistot ovat Tilastokeskuksen keräämästä rekisteriaineistosta muodostettu Youth Trajectories -aineisto, vuoden 2017 Kouluterveys-kysely ja kansainvälisen Children’s Worlds, the International Survey of Children’s Wellbeing (ISCWeB) -kyselyn kolmannen aallon Suomen osa-aineisto vuosilta 2018–2019. Kaikkien käytettyjen aineistojen ollessa luonnostaan hierarkkisia, mahdollistuu monitasoisten lineaaristen todennäköisyysmallien käyttäminen kaikissa osatutkimuksissa kuvailevien menetelmien ohella.

Osatutkimusten tuloksista luodaan synteesi, jossa niiden ilmiöstä luomaa kuvaa tarkastellaan kolmen aiempaan teoreettiseen ymmärrykseen pohjautuvan näkökulman lävitse. Tutkimuksessa kysytään, millaisena huono-osaisuuden yhteys lapsen koulussa kokemaan kuuluvuuteen, opettaja- ja vertaissuhteisiin ja koulupudokkuusriskiin näyttäytyy 1) kodin resurssipuutteiden, 2) koulun sosiaalisten ja kulttuuristen rakenteiden ja 3) sukupuolen näkökulmasta tarkasteltuna.

Tulokset osoittavat niin lapsen kokeman taloudellisen huolen kuin kokemuksen vertaisia heikommasta taloudellisesta tilanteesta ennustavan kielteisempää kokemusta vertais- ja opettajasuhteista. Perhesuhteet medioivat yhteyttä vain taloudellisen huolen osalta. Havainto ilmentää koetun taloudellisen huono-osaisuuden erilaisia psykologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia, joiden huomioiminen edellyttää erilaista tukea ja ratkaisuja. Nuoren arvio perheen taloudellisesta tilanteesta ennustaa myös kuuluvuuden kokemusta luokkayhteisössä yläkoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Yhteyden voimakkuus vaihtelee kouluasteen mukaan, ja tulokset antavat viitteitä koulun sosiaalisen rakenteen merkityksestä yhteyden voimakkuudessa. Vanhempien koulutustaso ei ole yhteydessä nuoren luokkayhteisössään kokemaan kuuluvuuteen.

Tulokset osoittavat huono-osaisen perhetaustan olevan voimakkaammin yhteydessä poikien kuin tyttärien koulupudokkuusriskiin. Äidin koulutustaso ja isän työttömyys ennustavat koulupudokkuutta voimakkaammin kuin isän koulutustaso tai äidin työttömyys sekä tyttärien että poikien keskuudessa.

Osatutkimusten tulosten tarkastelu kootusti kolmesta valitusta näkökulmasta aiempaan teoriatietoon peilaten tuottaa ilmiöstä uudenlaista kokonaisymmärrystä. Luodun synteesin perusteella huono-osaisuuden yhteys sosiaaliseen kouluhyvin-vointiin ja koulupudokkuuteen näyttäytyy moniulotteisena ja monikerroksisena ilmiönä, joka syntyy sekä kodin resurssipuutteiden että vuorovaikutussuhteiden ulottuvuuksilla, jotka saavat muotonsa koulun sosiaalisissa suhteissa ja kulttuurisissa rakenteissa. Poikasukupuoli näyttäytyy erityisenä haavoittuvuustekijänä ilmiössä.

Huono-osaisuus ei näyttäydy vain resurssien puutteena, vaan kokemuksellisena ja suhteisena tilana, joka vaikuttaa mahdollisuuksiin kokea kuuluvuutta, välittämistä ja luottamusta koulumaailmassa niin suhteessa opettajiin kuin vertaisiin. Kodin resurssipuutteiden paikkaamisen ja resurssien tasa-arvoistamisen ohella koulutuksellisen eriarvoisuuden purkaminen vaatii myös koulun aktiivista ja tietoista roolia ja kykyä tunnistaa hienovireisiäkin eriarvoisuuden muotoja ja uusintamisen tapoja.

<b>Home Resource Deficits meet the Social and Cultural Structures of School. Linking Disadvantage, Social Well-Being at School and Early School Leaving</b>

This dissertation seeks to understand the mechanisms of educational inequality by examining the relationship between a disadvantaged family background and a child’s risk of school dropout, as well as their social well-being at school, in comprehensive and upper secondary education in Finland. Objective indicators of disadvantage include parental household income poverty, parents’ low educational attainment, parental unemployment, and the family’s receipt of social assistance. In addition to income poverty, economic disadvantage is measured through children’s subjective evaluations of their family’s financial situation, perceived financial concerns, and perceived relative economic position compared to peers. The study also examines the significance of gender, family relationships, and educational level in these associations.

The dissertation is based on three sub-studies, each drawing on a different dataset: the Youth Trajectories dataset compiled from Statistics Finland’s register data, the 2017 School Health Promotion Survey, and the Finnish sub-sample of the third wave (2018–2019) of the international Children’s Worlds survey (ISCWeB). All datasets are inherently hierarchical, which allows for the use of multilevel linear probability models alongside descriptive methods in all sub-studies.

A synthesis derived from the findings of the sub-studies is constructed by interpreting the results through three different lenses informed by earlier theoretical understanding. The synthesis seeks to address the question of how the association between socioeconomic disadvantage and a child's sense of belonging at school, peer and teacher relationships, and the risk of school dropout can be interpreted through the lens of (1) household resource deprivation, (2) school-level social and cultural structures, and (3) gender.

The results show that children’s experiences of financial concern and perceptions of being economically worse off than their peers predict more negative experiences in teacher and peer relationships. Family relationships mediate this association only in the case of financial concern. This highlights the varied psychological and social dimensions of perceived economic disadvantage, each requiring distinct forms of support and intervention. A young person’s perception of their family’s economic situation also predicts their sense of belonging in the classroom community in lower and upper secondary education. The strength of this connection varies across educational levels, which suggests the significance of the school’s social structure in the phenomenon. Parents’ level of education is not associated with the young person’s sense of classroom belonging. The findings further show that a disadvantaged family background is more strongly associated with the risk of school dropout among boys than among girls. A mother’s low educational attainment and a father’s unemployment are stronger predictors of school dropout than a father’s low education or a mother’s unemployment for both genders.

The synthesis of the sub-studies, viewed through the three theoretical perspectives and grounded in existing literature, offers a new and holistic understanding of the phenomenon. It demonstrates that the connection between disadvantage and both social well-being at school and the risk of dropout is multifaceted and layered. The connection arises from both the material and relational dimensions of family disadvantage, which take shape within the social and cultural structures of the school. Being male emerges as a compounding vulnerability factor within this phenomenon.

Disadvantage emerges not merely as a lack of resources, but as an experiential and relational condition that shapes one’s opportunities to experience belonging, care, and trust within the school environment, in relation to both teachers and peers. In addition to compensating for resource deficits and promoting equity in access to material resources, reducing educational inequality also requires an active and conscious role from schools. This includes the capacity to recognize even subtle forms of inequality and its mechanisms of reproduction.