Aikuisen ohjaamat, huomiota hakevat ja itsenäiset lapset: Lapsifiguurit suomalaisissa kuvakirjoissa vuosina 2000–2015
Laaksonen, Kaisa (2025-12-12)
Aikuisen ohjaamat, huomiota hakevat ja itsenäiset lapset: Lapsifiguurit suomalaisissa kuvakirjoissa vuosina 2000–2015
(12.12.2025)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0407-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0407-5
Kuvaus
ei tietoa saavutettavuudesta
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on tutkia lapsifiguureita eli lapsen kulttuurisia representaatioita vuosina 2000–2015 ilmestyneissä suomalaisissa, suomen- ja ruotsinkielisissä kuvakirjoissa. Tarkoituksena on osoittaa, että lapsifiguurien muodostumisen taustalla vaikuttavat historialliset lapsikäsitykset ja pedagoginen intentio, joka voi kohdistua lapseen tai aikuiseen. Lapsifiguuri rakentuu kuvakirjan ikonotekstissä eli kuvakirjan kuvien ja tekstin yhdessä muodostamassa kokonaisuudessa. Tutkimukseni aineisto sisältää 246 vuosina 2000–2015 ilmestynyttä kuvakirjaa.
2000-luvulla voimakkaimmin vaikuttavan lapsikäsityksen mukaan lapsuus nähdään sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana. Kuitenkin lapsuuden rakentumiseen vaikuttavat edelleen aiemmat, historialliset lapsikäsitykset. Tarkastelen tutkimuksessani myös määrällisesti lapsipäähenkilöiden erilaisia ominaisuuksia ja niiden vaikutusta lapsifiguureiden rakentumiseen. Määritän kuvakirjan asemaa kulttuurin kentällä tutkimuksen kohteena olevana ajankohtana.
Tutkimuksessa kuvakirjoista nousee esille kolme erilaista lapsifiguuria. Aikuisen ohjaaman lapsen figuuria esittäviin kirjoihin liittyy usein pedagoginen ote ja niissä painottuu lapsen ikä ja siihen liittyvät kehitysvaiheet, joiden läpi aikuinen ohjaa lasta. Aikuisen huomiota tavoittelevan lapsen figuuri osoittaa, kuinka lapsi esitetään kyvykkäänä toimimaan, kun aikuinen ei ehdi, huomaa tai pysty ottamaan vastuuta. Aikuisen huomiota tavoitteleva lapsi ei kuitenkaan halua itselleen valtaa, vaan toivoo aikuisen huolehtivan lapsesta. Itsenäisen lapsen figuuri esittää lapsen toimimassa aikuisesta riippumattomana. Itsenäisen lapsen figuuria rakentaa johdonmukainen lapsinäkökulma, jolloin ikonotekstissä esitetään lapsen oma kokemus ilman aikuisen ääntä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytän lapsikäsitysten ohella kuvakirjantutkimuksen metodologiaa, lastenkirjallisuuden valtasuhteita ja kasvatuksellisuutta käsittelevää tutkimusta sekä intersektionaalista tutkimusotetta. Lisäksi tutkimuksessa käytetään määrällistä tutkimusotetta, jonka avulla tarkastellaan kuvakirjojen päähenkilöiden ominaisuuksia koko aineistossa. Children guided by adults, children longing for adult attention and independent children. The child figures in Finnish picturebooks
The aim of this doctoral dissertation is to study the child figures, the cultural representations of children, in Finnish picturebooks published 2000–2015 in Finnish and Swedish. The study aims at showing how the historical perspectives on childhood as well as pedagogical intention aimed at the child or the adult affect the construction of child figures in picturebooks. The child figure is constructed in the iconotext formed by the text and the pictures. The research material consists of 246 picturebooks from the years 2000–2015.
In the beginning of 21st century, the dominant idea of the child regards children as socially and culturally constructed. The historical concepts of childhood are also still affecting the construction of childhood. The study includes quantitative research on the different features of the main child characters and their impacts on the construction of child figures. The position of picturebooks in the cultural field in Finland 2000–2015 is also defined.
In this study, three different child figures are found in picturebooks. Figure of the child guided by adult is present in books where there is a pedagogical tone. The age of the child as well as different stages of development are emphasized when the child is guided through these stages by adult. Figure of the child longing for adult attention shows how the child is presented as an active agent when the adult is not capable to take responsibility. The child longing for adult attention is not willing to take power over adults and is hoping for adults to take care. The figure of the independent child represents the child acting free of adult control. The figure of the independent child is also present when the iconotext represents child’s own experience without an adult voice.
The study draws from picturebook research methodology, approaches on power relations and pedagogy in children’s literature research as well as intersectional approach. There is also quantitative approach on the main characters’ features in the whole material
2000-luvulla voimakkaimmin vaikuttavan lapsikäsityksen mukaan lapsuus nähdään sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuvana. Kuitenkin lapsuuden rakentumiseen vaikuttavat edelleen aiemmat, historialliset lapsikäsitykset. Tarkastelen tutkimuksessani myös määrällisesti lapsipäähenkilöiden erilaisia ominaisuuksia ja niiden vaikutusta lapsifiguureiden rakentumiseen. Määritän kuvakirjan asemaa kulttuurin kentällä tutkimuksen kohteena olevana ajankohtana.
Tutkimuksessa kuvakirjoista nousee esille kolme erilaista lapsifiguuria. Aikuisen ohjaaman lapsen figuuria esittäviin kirjoihin liittyy usein pedagoginen ote ja niissä painottuu lapsen ikä ja siihen liittyvät kehitysvaiheet, joiden läpi aikuinen ohjaa lasta. Aikuisen huomiota tavoittelevan lapsen figuuri osoittaa, kuinka lapsi esitetään kyvykkäänä toimimaan, kun aikuinen ei ehdi, huomaa tai pysty ottamaan vastuuta. Aikuisen huomiota tavoitteleva lapsi ei kuitenkaan halua itselleen valtaa, vaan toivoo aikuisen huolehtivan lapsesta. Itsenäisen lapsen figuuri esittää lapsen toimimassa aikuisesta riippumattomana. Itsenäisen lapsen figuuria rakentaa johdonmukainen lapsinäkökulma, jolloin ikonotekstissä esitetään lapsen oma kokemus ilman aikuisen ääntä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytän lapsikäsitysten ohella kuvakirjantutkimuksen metodologiaa, lastenkirjallisuuden valtasuhteita ja kasvatuksellisuutta käsittelevää tutkimusta sekä intersektionaalista tutkimusotetta. Lisäksi tutkimuksessa käytetään määrällistä tutkimusotetta, jonka avulla tarkastellaan kuvakirjojen päähenkilöiden ominaisuuksia koko aineistossa.
The aim of this doctoral dissertation is to study the child figures, the cultural representations of children, in Finnish picturebooks published 2000–2015 in Finnish and Swedish. The study aims at showing how the historical perspectives on childhood as well as pedagogical intention aimed at the child or the adult affect the construction of child figures in picturebooks. The child figure is constructed in the iconotext formed by the text and the pictures. The research material consists of 246 picturebooks from the years 2000–2015.
In the beginning of 21st century, the dominant idea of the child regards children as socially and culturally constructed. The historical concepts of childhood are also still affecting the construction of childhood. The study includes quantitative research on the different features of the main child characters and their impacts on the construction of child figures. The position of picturebooks in the cultural field in Finland 2000–2015 is also defined.
In this study, three different child figures are found in picturebooks. Figure of the child guided by adult is present in books where there is a pedagogical tone. The age of the child as well as different stages of development are emphasized when the child is guided through these stages by adult. Figure of the child longing for adult attention shows how the child is presented as an active agent when the adult is not capable to take responsibility. The child longing for adult attention is not willing to take power over adults and is hoping for adults to take care. The figure of the independent child represents the child acting free of adult control. The figure of the independent child is also present when the iconotext represents child’s own experience without an adult voice.
The study draws from picturebook research methodology, approaches on power relations and pedagogy in children’s literature research as well as intersectional approach. There is also quantitative approach on the main characters’ features in the whole material
Kokoelmat
- Väitöskirjat [3042]