Metsästys ja hirvieläimet suomalaisessa mediassa

Abstract

Median kehystys voi vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia ja asenteita ihmiset muodostavat uutisoiduista aiheista. Tässä tutkimuksessa analysoidaan Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden uutisartikkeleita vuosilta 2021 ja 2024 sisällönanalyysin avulla. Tavoitteena on selvittää, miten metsästystä ja hirvieläimiä kuvataan eri medioissa.

Aineisto kerättiin Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä hakusanoilla ”metsästys”, “metsästäjä”, “metsästysseura”, “peura”, “valkohäntäpeura”, “valkohäntäkauris”, “kauris”, “metsäkauris” ja “hirvi”. Jokaisesta uutisesta kirjattiin muun muassa uutistyyppi, hakusanaosumat, otsikko sekä käsitelty aihepiiri (pääkategoria ja alakategoria). Kategoriat oli ennalta määritetty, ja uutisten sävy arvioitiin suhteessa pääkategoriaan (positiivinen, neutraali, negatiivinen). Lisäksi merkittiin, käsittelivätkö uutiset aihetta kokonaan, osittain vai eivät lainkaan, sekä mainittiinko metsästys tai hirvieläimet ja missä kontekstissa (positiivinen, neutraali, negatiivinen). Kokonaisaineisto sisälsi 1347 uutisartikkelia. Uutisten eroja lehdittäin tutkittiin tilastollisesti sekä visuaalisesti.

Metsästys mainittiin Helsingin Sanomissa 230 artikkelissa, Ilta-Sanomissa 58 artikkelissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa 395 artikkelissa. Helsingin Sanomien sekä Ilta-Sanomien maininnat olivat useiten neutraaleja tai negatiivisia, kun taas Maaseudun Tulevaisuuden maininnat olivat useimmiten neutraaleja tai positiivisia. Hirvieläimet mainittiin useimmin Helsingin Sanomissa (277 artikkelia) sekä Maaseudun Tulevaisuudessa (251 artikkelia), ja harvimmin Ilta-Sanomissa (75 artikkelia). Lehdestä riippumatta hirvieläimet esitettiin yleisesti neutraalissa tai negatiivisessa valossa. Metsästystä ja hirvieläimiä käsitteleviä artikkeleita julkaistiin eniten Maaseudun Tulevaisuudessa (405 artikkelia), seuraavaksi Helsingin Sanomissa (198 artikkelia) ja vähiten Ilta-Sanomissa (43 artikkelia). Ilta Sanomien sävyjakauma muistutti Helsingin Sanomia, painottuen neutraaliin ja negatiiviseen, kun taas Maaseudun Tulevaisuudessa positiivisia ja neutraaleja artikkeleita oli suhteellisesti enemmän.

Tulokset osoittavat, että lehdet käsittelevät hirvieläimiä ja metsästystä eri tavoin. Maaseudun Tulevaisuus erottuu runsaalla, monipuolisella ja myönteisemmällä uutisoinnilla korostaen esimerkiksi metsästyksen hyötyjä ja suhtautuen kriittisesti petojen metsästykseen. Helsingin Sanomat puolestaan lähestyvät aiheita yleisjournalistisesti ja suhteellisen neutraalisti, painottaen myös kriittisiä näkökulmia. Ilta-Sanomien aineisto on suppein, keskittyen yksittäisiin tapahtumiin, usein negatiivisessa valossa. Lehtien erot voivat johtua esimerkiksi kohdeyleisöstä, toimituksellisista linjoista ja käytettävissä olevan tiedon luonteesta. Maaseudun Tulevaisuus palvelee maaseudun asukkaita ja luontoalan toimijoita, joiden suhtautuminen metsästykseen on keskimäärin myönteisempi, kun taas Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat heijastavat enemmän kaupunkilaisyleisön näkemyksiä. Lisäksi uutisointia voi ohjata tiedon saatavuus. Vahinkoihin liittyvää dataa on runsaasti, hyötyjä koskevaa niukasti, ja median riippuvuus valmiista tiedotteista voi vahvistaa tiettyjä teemoja. Näin ollen sekä lukijakunnan odotukset että toimitukselliset käytännöt voivat muovata uutisten sävyä ja painotuksia.

Jatkossa tutkimusta tulisi laajentaa, jotta eri uutiskategorioiden eroja voidaan analysoida tilastollisesti ja selvittää, missä määrin uutisointi heijastaa tai muokkaa lukijakunnan asenteita. Metsästysalan toimijoiden kannattaa tuottaa aktiivisesti tiedotteita, esimerkiksi onnistuneista metsästyskausista ja riistanhoidosta, huomioiden eri lehtien lukijakunnat. Johdonmukainen erilaisten teemojen esiin tuominen voi tasapainottaa keskustelua ja vahvistaa metsästyksen ymmärrystä sekä harrastuksena että yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana sekä lisätä käsitystä riistaeläimistä myönteisenä ja olennaisena osana Suomen luontoa.

<b>Hunting and cervids in Finnish media outlets</b>

The way media frames a topic can shape how people perceive it and the attitudes they form toward it. This study analyses news articles from Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, and Maaseudun Tulevaisuusfrom 2021 and 2024 using content analysis. The aim is to examine how hunting and cervids are represented in different media outlets.

The dataset was collected from the National Library’s digitized newspapers using the keywords ”metsästys” (hunting), “metsästäjä” (hunter), “metsästysseura” (hunting association), “peura” (deer), “valkohäntäpeura” (white-tailed deer), “valkohäntäkauris” (white-tailed deer), “kauris” (deer), “metsäkauris” (roe deer) ja “hirvi” (moose). For each article, variables such as news type, keyword occurrences, headline, and topic (main and subcategory) were recorded. Categories were predefined, and the tone of each article was evaluated relative to the main category (positive, neutral, negative). It was also noted whether the article addressed the topic fully, partially, or not at all, and whether hunting (Metsästys) was mentioned and in what context (positive, neutral, negative). The full dataset included 1,347 news articles. Differences in news between newspapers were examined both statistically and visually.

The results show that newspapers portray cervids and hunting differently. Maaseudun Tulevaisuus stands out with extensive, diverse, and more positive coverage, emphasizing the benefits of hunting and approaching predator hunting and hunting regulation critically. Helsingin Sanomat approaches topics in a general journalistic and relatively neutral manner, also highlighting critical perspectives. Ilta-Sanomat has the smallest dataset, focusing on isolated events, often framed negatively. Differences between newspapers may reflect their target audiences, editorial policies, and the nature of available information. Maaseudun Tulevaisuus serves rural residents and nature-sector professionals, who tend to have a more positive view of hunting, while Helsingin Sanomat and Ilta Sanomat reflect more urban audiences. News coverage may also be shaped by data availability: there is abundant information on damages caused by cervids but limited data on benefits, and reliance on pre-prepared press releases can reinforce certain themes. Thus, both audience expectations and editorial practices can shape the tone and emphasis of news coverage.

Future research should expand to allow statistical analysis of differences between different news categories and to investigate the extent to which reporting reflects or influences audience attitudes. Hunting organizations should actively produce press releases on topics such as successful hunting seasons and wildlife management, taking into account the readership of different newspapers. Consistently highlighting a variety of themes can help balance the public discussion and strengthen the understanding of hunting both as a recreational activity and as a socially significant practice. It can also promote the perception of game animals as a positive and integral part of Finnish nature.