”Suomi ei ole vielä ollut, Suomi on tuleva” : Suur-Suomi ja heimoaate Elias Simojoen puheissa 1922–1939
Laine, Matias (2025-10-26)
”Suomi ei ole vielä ollut, Suomi on tuleva” : Suur-Suomi ja heimoaate Elias Simojoen puheissa 1922–1939
Laine, Matias
(26.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251117108714
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251117108714
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsenen, Isän-maallisen kansanliikkeen kansanedustajan ja nuorisojärjestö Sinimustien puheenjohtajien Elias Simojoen (1899–1940) Suur-Suomi-ideologiaan ja heimoaatteeseen liittyviä puheita. Tutkimuksessa analysoidaan, millaisina Simojoki näki Suur-Suomi-ideologian sekä sen edellytykset ja millaisena heimoaate ilmeni hänen ajattelussaan. Lisäksi tarkastellaan muu-toksia hänen ajattelussaan eri aikoina sekä hänen omien sotakokemustensa vaikutusta hänen ajatteluunsa. Tarkastelun kohteena olevat Simojoen puheet ajoittuvat vuosien 1922–1939 välille.
Tutkielman lähdeaineistona on Vilho Helasen keräämä Elias Simojoen puhekokoelma Pala-va pensas (WSOY, Porvoo 1942). Helanen on kerännyt teokseen laajan kokoelman Simojoen isänmaallisaiheisia puheita ja rajannut hänen pappisvirkaansa liittyneet saarnat sen ulkopuo-lelle. Puheita on koko Simojoen julkiselta puhujanuralta, joka ajoittui samoille vuosille kuin tutkielman aikarajaus.
Tärkeimpinä menetelminä tutkimuksessa ovat diskurssianalyysi ja lähiluku. Tutkimus sivu-aa osittain myös kokemushistoriaa, sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä aatehistoriaa. Lähdeaineiston analyysin tukena tutkimuksessa on laajasti aihepiiriin liittyvää, ensisijaisesti kotimaista tutkimuskirjallisuutta. Tutkielmassa on käytetty myös jonkin verran ulkomaa-laista tutkimuskirjallisuutta, joka auttaa asettamaan Simojoen tutkimisen laajempaan aika-laiskontekstiin.
Tutkimustuloksina ilmenee, että Suur-Suomi oli Simojoelle suuri unelma ja kuin luvattu maa. Hän uskoi sen syntymiseen naiivisti ja lapsenuskoisesti, mutta koki myös syvännevai-heita, jolloin hänen uskonsa sen toteutumiseen heikkeni. Suur-Suomi tarkoitti Simojoelle Itä-Karjalan ja Inkerin liittämistä Suomeen, ja Suomen suuruuden edellytyksenä hän näki kansallisen ja hengellisen herätyksen. Lisäksi hän näki sen toisena tärkeänä edellytyksenä taistelevan nuorison, joka johtaisi muut suomalaiset perässään kohti kansallista suuruutta. Hän itse osallistui Sinimustien ja Mustapaitojen johtajana radikaalin nuorison kasvattami-seen ja indoktrinaatioon.
Heimoaate ilmeni Simojoen ajattelussa suurena yhteenkuuluvuuden tunteena itäkarjalaisten, inkeriläisten ja virolaisten kanssa. Hän tunsi katkeruutta hävityistä heimosodista, ja hänen omat sotakokemuksensa olivat jättäneet häneen traumaattiset jäljet. Lisäksi hän ihaili unka-rilaisia, ja rinnasti Tarton ja Trianonin rauhansopimukset toisiinsa suomalais-ugrilaisia heimoja kohdanneina tragedioina. Tutkimus auttaa ymmärtämään Elias Simojoen ja koko hänen sukupolvensa äärivalkoisten ajattelutapaa ja Suur-Suomi-ideologian taustaa.
Tutkielman lähdeaineistona on Vilho Helasen keräämä Elias Simojoen puhekokoelma Pala-va pensas (WSOY, Porvoo 1942). Helanen on kerännyt teokseen laajan kokoelman Simojoen isänmaallisaiheisia puheita ja rajannut hänen pappisvirkaansa liittyneet saarnat sen ulkopuo-lelle. Puheita on koko Simojoen julkiselta puhujanuralta, joka ajoittui samoille vuosille kuin tutkielman aikarajaus.
Tärkeimpinä menetelminä tutkimuksessa ovat diskurssianalyysi ja lähiluku. Tutkimus sivu-aa osittain myös kokemushistoriaa, sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä aatehistoriaa. Lähdeaineiston analyysin tukena tutkimuksessa on laajasti aihepiiriin liittyvää, ensisijaisesti kotimaista tutkimuskirjallisuutta. Tutkielmassa on käytetty myös jonkin verran ulkomaa-laista tutkimuskirjallisuutta, joka auttaa asettamaan Simojoen tutkimisen laajempaan aika-laiskontekstiin.
Tutkimustuloksina ilmenee, että Suur-Suomi oli Simojoelle suuri unelma ja kuin luvattu maa. Hän uskoi sen syntymiseen naiivisti ja lapsenuskoisesti, mutta koki myös syvännevai-heita, jolloin hänen uskonsa sen toteutumiseen heikkeni. Suur-Suomi tarkoitti Simojoelle Itä-Karjalan ja Inkerin liittämistä Suomeen, ja Suomen suuruuden edellytyksenä hän näki kansallisen ja hengellisen herätyksen. Lisäksi hän näki sen toisena tärkeänä edellytyksenä taistelevan nuorison, joka johtaisi muut suomalaiset perässään kohti kansallista suuruutta. Hän itse osallistui Sinimustien ja Mustapaitojen johtajana radikaalin nuorison kasvattami-seen ja indoktrinaatioon.
Heimoaate ilmeni Simojoen ajattelussa suurena yhteenkuuluvuuden tunteena itäkarjalaisten, inkeriläisten ja virolaisten kanssa. Hän tunsi katkeruutta hävityistä heimosodista, ja hänen omat sotakokemuksensa olivat jättäneet häneen traumaattiset jäljet. Lisäksi hän ihaili unka-rilaisia, ja rinnasti Tarton ja Trianonin rauhansopimukset toisiinsa suomalais-ugrilaisia heimoja kohdanneina tragedioina. Tutkimus auttaa ymmärtämään Elias Simojoen ja koko hänen sukupolvensa äärivalkoisten ajattelutapaa ja Suur-Suomi-ideologian taustaa.
