Yksinäisyyden ja sosiaalisten kontaktien puutteen yhteys poliittiseen osallistumiseen Suomessa : Logistinen regressioanalyysi vuoden 2023 European Social Survey -aineiston pohjalta
Määttänen, Auri (2025-11-20)
Yksinäisyyden ja sosiaalisten kontaktien puutteen yhteys poliittiseen osallistumiseen Suomessa : Logistinen regressioanalyysi vuoden 2023 European Social Survey -aineiston pohjalta
(20.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251124110822
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251124110822
Tiivistelmä
Yksinäisyyttä kokevien ihmisten määrä on noussut Suomessa huomattavasti viime vuosien aikana samanaikaisesti, kun suomalaisten on osoitettu viettävän vähenevissä määrin aikaa kasvotusten muiden ihmisten kanssa. Yksinäisyys ja sosiaalisten kontaktien puute eivät kuitenkaan ole ainoastaan yksilötason ongelmia, vaan niillä on esitetty olevan yhteys poliittisen osallistumisen aktiivisuuteen.
Tämä kandidaatintutkielma selvittää onko yksinäisyydellä ja sosiaalisten kontaktien puutteella yhteyttä poliittiseen osallistumiseen Suomessa. Analyysi tehdään kvantitatiivisesti, logistista regressioanalyysiä hyödyntäen, vuoden 2023 European Social Survey -aineiston pohjalta. Poliittinen osallistuminen on tutkielmassa jaoteltu äänestämiseen ja vaihtoehtoisiin, ekstra-parlamentaristisiin poliittisen osallistumisen muotoihin. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu yksinäisyyden, sosiaalisten kontaktien puutteen ja poliittisen osallistumisen käsitteiden määrittelyn lisäksi sosiaalisen pääoman teorialle.
Tutkielman tulokset osoittavat, ettei yksinäisyydellä ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kumpaankaan tutkielmassa analysoituun poliittisen osallistumisen muotoon. Sosiaalisten kontaktien puute on yhteydessä ainoastaan äänestämisen todennäköisyyden laskuun, eikä sillä ole tilastollista merkitsevyyttä vaihtoehtoisten poliittisen osallistumisen muotojen osalta. Tuloksia voidaan selittää Suomessa ilmenevällä korkealla poliittisella luottamuksella ja hyvinvointivaltiomallilla, jotka ruokkivat korkeaa sosiaalista pääomaa, vaikka yksilöiden väliset verkostot ovat viime vuosina heikentyneet.
Tämä kandidaatintutkielma selvittää onko yksinäisyydellä ja sosiaalisten kontaktien puutteella yhteyttä poliittiseen osallistumiseen Suomessa. Analyysi tehdään kvantitatiivisesti, logistista regressioanalyysiä hyödyntäen, vuoden 2023 European Social Survey -aineiston pohjalta. Poliittinen osallistuminen on tutkielmassa jaoteltu äänestämiseen ja vaihtoehtoisiin, ekstra-parlamentaristisiin poliittisen osallistumisen muotoihin. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu yksinäisyyden, sosiaalisten kontaktien puutteen ja poliittisen osallistumisen käsitteiden määrittelyn lisäksi sosiaalisen pääoman teorialle.
Tutkielman tulokset osoittavat, ettei yksinäisyydellä ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kumpaankaan tutkielmassa analysoituun poliittisen osallistumisen muotoon. Sosiaalisten kontaktien puute on yhteydessä ainoastaan äänestämisen todennäköisyyden laskuun, eikä sillä ole tilastollista merkitsevyyttä vaihtoehtoisten poliittisen osallistumisen muotojen osalta. Tuloksia voidaan selittää Suomessa ilmenevällä korkealla poliittisella luottamuksella ja hyvinvointivaltiomallilla, jotka ruokkivat korkeaa sosiaalista pääomaa, vaikka yksilöiden väliset verkostot ovat viime vuosina heikentyneet.