Älykkäällä liiketoiminnalla kasvua yrityksiin: Porin Innokaupungin TKI-yhteistyön näkymiä

Abstract

Sitra tarkasteli vuonna 2025 Innokaupunkien kanssa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyön haasteita, hyviä käytäntöjä ja mahdollisia ratkaisuja TKI-yhteistyön parantamiseksi. Tavoitteena oli tehostaa julkisten varojen käyttöä TKI-toimintaan. Porissa keskityttiin yritysten digitalisaation ja tekoälyn kehittämiseen liittyvän TKI-yhteistyön haasteiden, onnistumisten ja kokeiluaihioiden kartoittamiseen. Tämä teema yhdisti Porin Innokaupungin ekosysteemisopimuksen kärkialueet: automaation ja robotiikan sekä teknologiametallit ja kiertotalouden.

Hankkeessa laadittiin alueellisen TKI-yhteistyön näkymä yhteiskehittämisen avulla syksyllä 2025. Yhteiskehittämiseen osallistui yrityksiä, korkeakouluja ja julkisen sektorin toimijoita Triple Helix -periaatetta noudattaen. Haastatteluissa tunnistettiin keskeiset TKI-yhteistyön haasteet, hyvät käytännöt ja kehittämistarpeet.

TKI-toiminnan ja -yhteistyön haasteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen: yritysten sisäisiin valmiuksiin, julkisen rahoitusjärjestelmän rakenteellisiin esteisiin sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön ongelmiin. Monilla mikro- ja pk-yrityksillä on rajalliset resurssit, eikä aikaa, rahoitusta tai osaavaa henkilöstöä ole riittävästi innovaatiotoimintaan. TKI-vaiheen jälkeinen kaupallistamisen "kuolemanlaakso" estää usein lupaavien ratkaisujen etenemisen markkinoille. Lisäksi julkisen rahoituksen jäykkyys, monimutkainen hankebyrokratia ja lyhytkestoiset hankkeet vaikeuttavat pitkäjänteisten kehityspolkujen luomista. Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten erilaiset toiminta- ja ansaintalogiikat, kieli ja tavoitteet aiheuttavat viestintähaasteita ja ohjaavat TKI-yhteistyötä keskittymään suuriin, hallinnollisesti vahvoihin organisaatioihin pienempien yritysten kustannuksella. Yhteistyötä heikentävät myös pirstaleinen TKI-ekosysteemi ja riippuvuus yksittäisistä henkilöverkostoista.

Hyviksi osoittautuneissa toiminta- ja rahoitusmalleissa on kyetty yhdistämään yritysten panos, korkeakoulujen osaaminen ja kehittäjäorganisaatioiden tuki konkreettisiksi TKI-hankkeiksi ja uusiksi liiketoiminta-avauksiksi. Lyhytkestoiset ja kevyesti hallinnoidut rahoitusmuodot ovat alentaneet erityisesti mikro- ja pk-yritysten kynnystä toteuttaa kokeiluja ja testata digitaalisia ratkaisuja ennen laajempia investointeja.

Hankkeessa kehitetty kriittisten teknologioiden PoC-kokeilujen kaupallistamisprosessi tarjoaa yhtenäisen mallin, jossa yrityksen digitaalisten valmiuksien arviointi, kokeilu ja kaupallistaminen muodostavat selkeän, vaiheistetun kokonaisuuden. Malli vahvistaa innovaatioiden omistajuutta ja varmistaa, että julkisella rahoituksella toteutetut teknologiapilotit linkittyvät systemaattisesti markkinoille sekä tukevat alueellista ja kansallista TKI-vaikuttavuutta.

Alueelliset TKI-ekosysteemit eroavat Suomessa toisistaan, mikä edellyttää erilaisten toimintamallien ja rahoitusmuotojen räätälöintiä eri kohderyhmille. Satakunnan vahva, monialaiseen ja vientivetoiseen teollisuuteen perustuva talous rakentuu pitkäjänteisesti vihreän siirtymän ja älykkään erikoistumisen strategioiden varaan. Porissa pk-sektorin kehittäminen on tiiviisti sidoksissa alueen suurteollisuuteen, jonka alihankinta- ja kumppaniekosysteemi muodostaa perustan koko teollisen arvoketjun uudistumiselle. Vahva teollisuuspainotus näkyy TKI-toiminnan tarpeissa: innovaatiot ja uudistuminen painottuvat usein asteittaiseen prosessi- ja tuotekehitykseen, mikä korostaa ketterän, matalan kynnyksen rahoituksen merkitystä erityisesti mikro- ja pk-yrityksille. Kehittämistyössä nojaudutaan alueen vahvuuksiin – teolliseen osaamiseen sekä automaation ja robotiikan potentiaaliin – joiden avulla pk-yritykset voivat tehostaa toimintaansa, parantaa laatua ja luoda uusia palveluja veturiyritysten tarpeisiin. Porin kaupungin näkökulmasta juuri pk-sektorin digitaalinen ja teknologinen uudistuminen on ratkaisevan tärkeää alueen kilpailukyvyn, työllisyyden ja pitkän aikavälin elinvoiman turvaamiseksi.