Koulutuskuluttajuus Suomessa: Opiskelijoiden asemointi maksullisessa ja maksuttomassa yliopistokoulutuksessa

Abstract

Yhtäläisten korkeakoulutusmahdollisuuksien tarjoamiseen pyrkivä maksuton korkeakoulutus on Suomessa mielletty julkisena palveluna ja kansalaisoikeutena (Välimaa & Muhonen, 2018). 2000-luvulla korkeakoulutusta on kuitenkin ryhdytty kehittämään kansainvälisten vaikutusten myötä markkinamuotoisemmaksi (Parreira do Amaral & Fossum, 2021): korkeakoulujen välistä kilpailua on edistetty ja korkeakoulutuksen rahoitus on määritelty tulostavoitteissa onnistumisen perusteella. Viimeisimmät vaiheet markkinoistamiskehityksessä ovat olleet EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuvelvollisuus vieraskielisessä korkeakoulutuksessa vuonna 2017 ja lukuvuosimaksujen täyskatteellisuus vuodesta 2026 lähtien.

Lukuvuosimaksuilla ja markkinoistamiskehityksellä ei ole seurauksia vain kustannusten jaon perusteisiin korkeakoulutuksessa, vaan ne myös vaikuttavat käsityksiin korkeakoulutuksen yksityisistä ja yhteiskunnallisista merkityksistä (Systä & Lahtinen, 2020). Markkinamuotoisessa korkeakoulutuksessa koulutus voidaan mieltää tuotteeksi, opiskelijat voidaan asemoida asiakkaiksi ja kuluttajiksi ja opettajat palveluntarjoajiksi (esim. Williams, 2013). Nämä käytännöt, käsitykset ja asemoinnit ovat osa markkinamuotoistamiseen kytkeytyvää ilmiötä, koulutuskuluttajuutta (Naidoo & Jamieson, 2005). Lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat voidaan asemoida kuluttajiksi ja asiakkaiksi, koska he sijoittavat merkittävän summan koulutukseensa. Myös maksuttomassa korkeakoulutuksessa opiskelevat voidaan asemoida kuluttajiksi, jolloin he ovat yhteiskunnan tarjoaman koulutuksen palvelunkäyttäjiä. (Brooks, 2021.)

Tässä tutkimuksessa tarkastelen koulutuskuluttajuuden ilmiötä yliopistokoulutuksessa Suomessa. Käsitteen määrittelemiseksi tiivistin kuvailevassa narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkimuskirjallisuuden määritelmiä opiskelijan asiakasasemasta. Lisäksi analysoin lukuvuosimaksuvelvollisten kansainvälisten ja maksutto-maan korkeakoulutukseen oikeutettujen suomalaisten maisteriopiskelijoiden (N=34) haastattelupuheesta ensinnäkin narratiivis-diskursiivisen lähestymistavan avulla opiskelijoiden asemoitumista opiskelija-asiakas-diskurssiin ja toiseksi kriittisellä diskurssianalyysillä korkeakoulutuksen merkityksiä kuvaavia diskursseja. Tarkastelemalla lukuvuosimaksuvelvollisten ja maksuttomaan korkeakoulutukseen oikeutettujen opiskelijoiden puheen eroja jäsensin maksullisuuden vaikutuksia opiskelijoiden asemoinnin rajoihin ja mahdollisuuksiin. Analysoimalla erilaisten asemointien ja korkeakoulutuksen merkitystä kuvaavien diskurssien hegemoniakamppailuita hahmotin sekä erilaisten diskurssien että opiskelijan asemien välisiä jännitteitä.

Tutkimuskirjallisuudesta tiivistetty määritelmä opiskelijan asiakasasemasta kuvasi opiskelijaa rationaaliseksi sijoittajaksi, oikeuksistaan tietoiseksi palvelunkäyttäjäksi, laadukkaan koulutuksen määrittäjäksi ja koulutuksen yhteistuottajaksi. Nämä käsitykset korostavat korkeakoulutuksen mieltämistä yksityisenä sijoituksena, tuotteena ja välineenä, jolloin mahdolliset muut merkitykset jäävät vähemmälle huomiolle. Haastattelujen analyysissa havaitsin, että lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat ovat pyrkimyksistään riippumatta sidotumpia asiakkaan asemaan kuin maksuttoman koulutuksen opiskelijat. Maksuton korkeakoulutus tarjoaa tilan ja mahdollisuuden asemoitua toisin: joustavammat suoritusmahdollisuudet ja merkittävän henkilökohtaisen taloudellisen sijoituksen puuttuminen mahdollistavat vaihtoehtoiset asemoinnit. Näissä asemoinneissa korostuivat opiskelijoiden kokonaisvaltainen kasvu ihmisenä ja velvollisuus hyödyttää yhteiskuntaa. Myös lukuvuosimaksuvelvollisten asemoinnissa asiakasasemaa pyrittiin torjumaan juuri näillä asemoinneilla, vaikka maksullisen opiskelun rajoitukset vaikeuttivat etääntymistä. Korostamalla korkeakoulutuksen merkitystä ihmisen kokonaisvaltaisena kasvamisena sekä velvollisuutena kehittää yhteiskuntaa on mahdollista etääntyä markkinoistetun korkeakoulutuksen yksipuolisesta merkityksestä taloudellisten ja positionaalisten tuottojen tuottajana. Korkeakoulutuksen kehittämisessä tulisi huomioida aikaa ja rauhaa vaativan reflektiivisen opiskelun ja intellektuaalisen ponnistelun merkityksellisyys opiskelijoiden kehittymisessä.

<b>Student Consumerism in Finland: Positioning of Non-Fee-Paying and Fee-Paying University Students.</b>

In Finland, free higher education aimed at providing equal higher education opportunities has been perceived as a public service and a civic right (Välimaa & Muhonen, 2018). In the 21st century, however, the international trend of marketisation of higher education (Parreira do Amaral & Fossum, 2021) has fuelled the development in Finland: competition between higher education institutions has been promoted and funding for higher education has been determined based on success in achieving performance targets. The most recent reforms in market development include the introduction of tuition fees for students from outside the EU and EEA-area in foreign-language higher education in 2017, and the implementation of full cost recovery of fees in 2026.

Tuition fees and market development in general have consequences not only for the basics of cost allocation in higher education, but also affect perceptions of the private and social meanings of higher education (Systä & Lahtinen, 2020). In marketised higher education, education can be perceived as a product, students can be positioned as customers and consumers, and teachers as service providers (e.g. Williams, 2013). These practices, perceptions, and positionings are part of the phenomenon associated with marketisation: student consumerism (Naidoo & Jamieson, 2005). Students who are liable for tuition fees can be positioned as customers because they invest a significant amount in their education. Non-fee-paying students can be positioned as consumers and service users of the education provided by society. (Brooks, 2021.)

In this study, I examine the phenomenon of student consumerism in university education in Finland. To define the concept, I conducted a descriptive narrative literature review, synthesising definitions from existing research on the student's position as a customer. In addition, I analysed interview data from international fee-paying and Finnish non-fee-paying Master's degree students (N=34) using a narrative-discursive approach to examine how students position themselves towards the student-as-customer discourse. Furthermore, employing critical discourse analysis, I explored the discourses that articulate the meanings attributed to higher education. By looking at the differences in speech between those who are liable for tuition fees and those who are entitled to higher education free of charge, I articulated the effects of tuition fees on the limits and possibilities in student positioning. By analysing the hegemonic struggle over student positions and discourses that construct the meaning of higher education, I interpreted the tensions both between competing discourses and among differing student positionings.

The summarised definition of a student's customer position from research literature describes the students as rational actors who invest in education, entitled service-users, determinators of the quality of education and co-producers of education. These perceptions emphasise the perception of higher education as a private investment, product, and instrument, with less attention being paid to other possible meanings. In the positioning analysis of the interview data, I found that fee-liable students, regardless of their aspirations, are more tied to the customer-position than non-fee-paying students. In the case of non-fee-paying students, there is more space and possibilities for positioning differently: more flexible options for completing studies and a lack of significant personal financial investment allow alternative positionings. These positionings emphasised the comprehensive growth of students as human beings and their duty to benefit society. It was also these positionings that were constructed when rejecting customer-position of fee-liable students, although the constraints imposed by tuition fees made it difficult to distance the students from customer-position. By emphasising the meaning of higher education as a holistic growth of students as human beings and students’ duty to develop society, it is possible to distance the students from the one-sided meaning of marketised higher education as a producer of economic and positional returns. In the development of higher education, it is important to acknowledge the significance of reflectivity in studying and intellectual struggle, both of which require peaceful time, for students’ personal and academic growth.