Nursing student-patient relationship and associated factors
Suikkala, Arja (2008-01-18)
Nursing student-patient relationship and associated factors
Suikkala, Arja
(18.01.2008)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3463-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3463-8
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Sairaanhoitajaopiskelija-potilassuhde ja suhteeseen yhteydessä olevat tekijät
Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida sairaanhoitajaopiskelijan ja potilaan välistä suhdetta ja suhteeseen yhteydessä olevia tekijöitä opiskelijoiden ja potilaiden näkökulmista. Lisäksi tarkoituksena oli tunnistaa tekijöitä, jotka ennustavat suhdetyyppejä. Tavoitteena on kehittää ohjattua harjoittelua, joka kannustaa opiskelijoita vastavuoroiseen yhteistyösuhteeseen potilaiden kanssa, lisää heidän valmiuksiaan vastata potilaiden terveystarpeisiin ja siten edistää potilaiden hoidon laatua.
Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa (1999–2005) opiskelijan ja potilaan suhdetta käsittelevä tieteellinen kirjallisuus (n=104) ja sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=30) ja sisätautipotilaiden (n=30) teemahaastattelut analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Kirjallisuuden ja haastatteluaineiston perusteella kehitettiin kyselylomakkeet (SPR scales) opiskelijoille ja potilaille. Tutkimuksen toisessa vaiheessa (2005–2007) aineisto kerättiin kyselylomakkeilla (SPR scales) sairaanhoitajaopiskelijoilta (n=290) ja sisätautipotilailta (n=242) ja analysoitiin tilastollisesti SPSS 12.0 -tilasto-ohjelmalla.
Tulosten mukaan opiskelija-potilassuhde oli joko mekanistinen, auktoritatiivinen tai helpottava. Mekanistisessa suhteessa korostuivat opiskelijan oppimistarpeet, auktoritatiivisessa suhteessa opiskelijan näkemys potilaan hyvästä ja helpottavassa suhteessa opiskelijan ja potilaan yhteinen hyvä. Opiskelijat arvioivat suhteen useammin helpottavana ja auktoritatiivisena kuin mekanistisena. Potilaat puolestaan arvioivat suhteen olevan useimmiten auktoritatiivinen ja vähiten usein helpottava. Lisäksi opiskelijoiden ja potilaiden näkemykset suhteesta erosivat merkitsevästi toisistaan. Useat taustatekijät, kontekstuaaliset tekijät ja suhteen merkitykset olivat yhteydessä suhdetyyppiin. Opiskelija-aineistossa ikä, opiskeluvuosi ja opiskelijan saama tuki potilassuhteeseen liittyvissä asioissa ennustivat suhdetyyppiä. Helpottava suhde oli sitä todennäköisempi, mitä vanhemmasta opiskelijasta oli kyse. Neljännen vuoden opinnot ja muilta kuin opiskelijaohjaajalta saatu tuki olivat puolestaan merkitsevästi yhteydessä auktoritatiiviseen suhteeseen. Potilasaineiston perusteella useat tekijät ennustivat opiskelija-potilassuhdetyyppiä. Helpottavaan suhteeseen olivat merkitsevästi yhteydessä yliopistotutkinto, useat aikaisemmat hoitojaksot sairaalassa, sairauden takia kutsuttuna hoidossa olo, kokemus sairaan perheenjäsenen hoitamisesta sekä potilaan myönteinen käsitys toimintailmapiiristä ja opiskelijan persoonallisesta ja ammatillisesta kasvusta. Auktoritatiiviseen suhteeseen olivat merkitsevästi yhteydessä potilaiden myönteiset käsitykset opiskelijan persoonallisista ja ammatillisista ominaisuuksista ja potilaan terveydentilan kohentumisesta ja itsehoitoon sitoutumisesta. Toisaalta potilaiden myönteinen käsitys itsestä potilaana oli merkitsevästi yhteydessä mekanistiseen suhteeseen.
Jatkotutkimuksia opiskelija-potilassuhteesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä ehdotetaan kohdennettavaksi sisällöllisiin, menetelmällisiin ja koulutuksellisiin kysymyksiin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida sairaanhoitajaopiskelijan ja potilaan välistä suhdetta ja suhteeseen yhteydessä olevia tekijöitä opiskelijoiden ja potilaiden näkökulmista. Lisäksi tarkoituksena oli tunnistaa tekijöitä, jotka ennustavat suhdetyyppejä. Tavoitteena on kehittää ohjattua harjoittelua, joka kannustaa opiskelijoita vastavuoroiseen yhteistyösuhteeseen potilaiden kanssa, lisää heidän valmiuksiaan vastata potilaiden terveystarpeisiin ja siten edistää potilaiden hoidon laatua.
Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa (1999–2005) opiskelijan ja potilaan suhdetta käsittelevä tieteellinen kirjallisuus (n=104) ja sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=30) ja sisätautipotilaiden (n=30) teemahaastattelut analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Kirjallisuuden ja haastatteluaineiston perusteella kehitettiin kyselylomakkeet (SPR scales) opiskelijoille ja potilaille. Tutkimuksen toisessa vaiheessa (2005–2007) aineisto kerättiin kyselylomakkeilla (SPR scales) sairaanhoitajaopiskelijoilta (n=290) ja sisätautipotilailta (n=242) ja analysoitiin tilastollisesti SPSS 12.0 -tilasto-ohjelmalla.
Tulosten mukaan opiskelija-potilassuhde oli joko mekanistinen, auktoritatiivinen tai helpottava. Mekanistisessa suhteessa korostuivat opiskelijan oppimistarpeet, auktoritatiivisessa suhteessa opiskelijan näkemys potilaan hyvästä ja helpottavassa suhteessa opiskelijan ja potilaan yhteinen hyvä. Opiskelijat arvioivat suhteen useammin helpottavana ja auktoritatiivisena kuin mekanistisena. Potilaat puolestaan arvioivat suhteen olevan useimmiten auktoritatiivinen ja vähiten usein helpottava. Lisäksi opiskelijoiden ja potilaiden näkemykset suhteesta erosivat merkitsevästi toisistaan. Useat taustatekijät, kontekstuaaliset tekijät ja suhteen merkitykset olivat yhteydessä suhdetyyppiin. Opiskelija-aineistossa ikä, opiskeluvuosi ja opiskelijan saama tuki potilassuhteeseen liittyvissä asioissa ennustivat suhdetyyppiä. Helpottava suhde oli sitä todennäköisempi, mitä vanhemmasta opiskelijasta oli kyse. Neljännen vuoden opinnot ja muilta kuin opiskelijaohjaajalta saatu tuki olivat puolestaan merkitsevästi yhteydessä auktoritatiiviseen suhteeseen. Potilasaineiston perusteella useat tekijät ennustivat opiskelija-potilassuhdetyyppiä. Helpottavaan suhteeseen olivat merkitsevästi yhteydessä yliopistotutkinto, useat aikaisemmat hoitojaksot sairaalassa, sairauden takia kutsuttuna hoidossa olo, kokemus sairaan perheenjäsenen hoitamisesta sekä potilaan myönteinen käsitys toimintailmapiiristä ja opiskelijan persoonallisesta ja ammatillisesta kasvusta. Auktoritatiiviseen suhteeseen olivat merkitsevästi yhteydessä potilaiden myönteiset käsitykset opiskelijan persoonallisista ja ammatillisista ominaisuuksista ja potilaan terveydentilan kohentumisesta ja itsehoitoon sitoutumisesta. Toisaalta potilaiden myönteinen käsitys itsestä potilaana oli merkitsevästi yhteydessä mekanistiseen suhteeseen.
Jatkotutkimuksia opiskelija-potilassuhteesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä ehdotetaan kohdennettavaksi sisällöllisiin, menetelmällisiin ja koulutuksellisiin kysymyksiin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2864]