Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Väitöskirjat
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Väitöskirjat
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Quantitative proteomics in the characterization of T helper lymphocyte differentiation

Filén, Jan-Jonas (2008-02-08)

Quantitative proteomics in the characterization of T helper lymphocyte differentiation

Filén, Jan-Jonas
(08.02.2008)
Katso/Avaa
D794.pdf (1.524Mb)
Lataukset: 

Turun yliopisto
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3493-5

Kuvaus

Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Proteomilla tarkoitetaan organismin solujen tai kudosten tietyllä ajanhetkellä ilmentämiä proteiineja. Proteomiikka puolestaan käsittää menetelmät, joiden avulla tutkitaan proteomeja. Näihin menetelmiin kuuluvat kromatografiset ja elektroforeettiset tekniikat proteiinien ja peptidien fraktiointiin, massaspektrometria niiden tunnistamiseen sekä tietojenkäsittely menetelmät avustamaan tietojen analysointia.

Väitöskirjan osatöiden tarkoituksena oli pystyttää, optimoida ja kehittää proteomiikan tutkimusmenetelmiä T-auttajasoluista (Th) eristettyjen proteiinien tutkimiseen. Aluksi pystytettiin ja optimoitiin LC-MS/MS- ja ICAT-menetelmät. Th-solujen mikrosomaalisten fraktioiden analysoimiseksi. Myöhemmin iTRAQ-menetelmä optimoitiin Th-solujen tuman proteomin tutkimiseksi. ICAT- ja iTRAQ-menetelmien kaltaiset LC-MS/MS-menetelmät tuottavat paljon tietoa, minkä analysoimiseksi tarvitaan tehokkaita tietokoneohjelmia ja tietojen analysointijärjestelmiä. Tämän vuoksi väitöskirjatyössä arvioitiin massaspektrometrillä mitattujen spektrien analysointiin soveltuvia tietokoneohjelmia. Lisäksi kehitettiin algoritmi, jonka avulla voidaan erotella laadultaan hyvät ja huonot spektrit toisistaan ennen tietokantahakuja.

Th-solut voivat erilaistua Th1- tai Th2-soluiksi ympäröivien antigeenien, ko-stimuloivien molekyylien ja sytokiinien vaikutuksesta. Molemmilla alatyypeillä on yksilölliset sytokiinien tuottoprofiilit ja spesifiset tehtävät. Th1-solut osallistuvat soluvälitteiseen immuniteettiin solunsisäisiä taudinaiheuttajia vastaan, kun taas Th2-soluilla on tärkeä rooli vasta-ainevälitteisessä immuniteetissä solunulkoisia loisia vastaan. Th1- ja Th2-solujen epänormaali vaste ja solupopulaatioiden välinen epätasapaino voivat johtaa sairauksiin. Th1-soluille ominaisia reaktioita ja sytokiineja on havaittu autoimmuunisairauksissa, kun taas Th2-soluille tyypillinen vaste ja sytokiiniprofiili ovat ominaisia allergiassa ja astmassa.

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin massaspektrometriaan perustuvan proteomiikan avulla Th1 ja Th2 erilaistavien sytokiinien IL-12 ja IL-4 vaikutusta Th-solujen proteomiin. IL-12:lla stimuloiduista perifeerisen veren Th-soluista ja IL-4:llä stimuloiduista napaveren Th-soluista eristettiin mikrosomaaliset fraktiot, joiden proteomeissa havaittiin sytokiinien säätelemiä proteiineja. Galektiini-1:n ja CD7:n ekspressio väheni IL-12:n vaikutuksesta ja IL-4 puolestaan vähensi STAT1:n, MXA:n, GIMAP1:n ja GIMAP4:n ilmenemistä. Molempien GIMAP geenien transkription havaittiin vähenevän IL-4:n vaikutuksesta ja lisääntyvän IL-12:n vaikutuksesta.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [2936]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste