Neck Muscle Function and Adolescent Headache
Oksanen, Airi (2008-06-27)
Neck Muscle Function and Adolescent Headache
Oksanen, Airi
(27.06.2008)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3605-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3605-2
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Niskalihasten toiminta nuorten päänsäryssä
Niskalihasten toimintahäiriöillä voi olla merkitystä päänsäryn aiheuttajana, erityisesti tensiotyyppisessä päänsäryssä. Tutkittua tietoa niskalihasten toiminnan ja päänsäryn yhteydestä lapsilla ja nuorilla on olemassa erittäin vähän.
Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää niskalihasten toimintahäiriöiden yhteyttä nuoren päänsärkyyn. Tutkimuksessa tutkittiin vapaa-ajan harrastusten, niskahartiaseudun kestävyysvoiman ja liikkuvuuden sekä niskalihasten voiman, EMG/voimasuhteen, yhtäaikaisen aktivoitumisen, väsyvyyden ja poikkipinta-alan yhteyttä nuoren päänsärkyyn.
Tämä tutkimus on osa väestöpohjaista 12-vuotiaiden päänsärkyisten ja päänsäryttömien lasten kohortti-tutkimusta. Tutkimus koostuu viidestä eri vaiheesta (vuodet 1998-2003). 13-vuotiaina 183 nuorta (183/311) osallistui niskahartiasedun kestävyyden ja liikkuvuuden mittauksiin. Lisäksi selvitettiin liikunnan ja muun vapaa-ajan harrastuksen sisältöä ja määrä avoimilla ja suljetuilla kysymyksillä. 17-vuotiaina 89 nuorta (89/202) osallistui niskalihasten voima- ja EMG-mittauksiin. Lisäksi 17-vuotiaina 65 nuorta (65/89) osallistui niskalihasten poikkipinta-alamittauksiin.
Nuorten ollessa 13-vuotiaita, liikunnan harrastamisen intensiivisyys oli yhteydessä migreeniin ja tietokoneen runsas käyttö sekä migreeniin että tensiotyyppiseen päänsärkyyn. Liikunnan tai muulla vapaa-ajan harrastuksella, luokiteltaessa harrastukset kehon eri osien kuormittavuden suhteen, ei ollut yhteyttä päänsärkyyn. Tytöillä alhainen sekä hallitsevan että ei-hallitsevan puolen hartiaseudun lihaskestävyys ja alentunut niskan kiertoliike hallitsevalle puolelle olivat yhteydessä tensiotyyppiseen päänsärkyyn ja ei-hallitsevan puolen alhainen hartiaseudun lihaskestävyys migreeniin. Pojilla ei esiintynyt eroja lihaskestävyyden ja liikkuvuuden suhteen eri päänsärkyryhmissä. Nuorten ollessa 17-vuotiaita, tytöillä korkea EMG/voimasuhde vasemman puolen sternocleidomastoideus lihaksen (SCM, agonisti) EMG aktiivisuuden ja vastaavan niskalihasten maksimaalisen fleksiovoiman ja oikealle suunnatun maksimaalisen kiertovoiman välillä oli yhteydessä migreeniin. Lisäksi korkea oikeanpuolen niskan ojentajalihasten (CES, antagonisti) yhtäaikainen aktivoituminen maksimaalisen fleksio-voimantuoton aikana olivat yhteydessä migreeniin. Tytöillä niskalihasten voima ei ollut yhteydessä päänsärkytyyppiin, mutta alhainen olkanivelen fleksiovoima oli yhteydessä tensiotyyppiseen päänsärkyyn. Pojilla ei esiintynyt eroja niskalihasten voiman ja EMG-aktiivisuuden suhteen eri päänsärkyryhmissä. Sekä oikean että vasemman puolen SCM lihasten lisääntynyt väsyvyys oli yhteydessä tensiotyyppiseen päänsärkyyn. Pojilla oikean SCM lihaksen pieni poikkipinta-ala ja tytöillä oikean puolen yhdistetyn SCM ja scalenus lihaksen pieni poikkipinta-ala olivat yhteydessä tensiotyyppiseen päänsärkyyn. Vastaavasti pojilla suuret oikean puolen SCM lihaksen, oikean puolen yhdistetyn SCM ja scalenus lihaksen, vasemman puolen semispinalis capitis lihaksen, yhdistetyn semispinalis capitis ja splenius lihaksen poikkipinta-alat olivat yhteydessä migreeniin. Muissa niskalihasten poikkipinta-aloissa ei esiintynyt eroja ryhmien välillä tytöillä ja pojilla.
Niska- ja hartialihasten toiminnan poikkeavuudet olivat yhteydessä päänsärkyyn, erityisesti tytöillä. Toispuoliset poikkeavuudet niskalihasten poikkipinta-alassa olivat yhteydessä päänsärkyyn, erityisesti pojilla. Niskalihasten toiminnassa ja poikkipinta-alassa esiintyi myös eroja päänsärkyryhmien välillä. Se, ovatko löydökset nuorilla päänsärkyä aiheuttavia tekijöitä vai seurausta päänsärystä jää selvitettäväksi.
Niskalihasten toimintahäiriöillä voi olla merkitystä päänsäryn aiheuttajana, erityisesti tensiotyyppisessä päänsäryssä. Tutkittua tietoa niskalihasten toiminnan ja päänsäryn yhteydestä lapsilla ja nuorilla on olemassa erittäin vähän.
Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää niskalihasten toimintahäiriöiden yhteyttä nuoren päänsärkyyn. Tutkimuksessa tutkittiin vapaa-ajan harrastusten, niskahartiaseudun kestävyysvoiman ja liikkuvuuden sekä niskalihasten voiman, EMG/voimasuhteen, yhtäaikaisen aktivoitumisen, väsyvyyden ja poikkipinta-alan yhteyttä nuoren päänsärkyyn.
Tämä tutkimus on osa väestöpohjaista 12-vuotiaiden päänsärkyisten ja päänsäryttömien lasten kohortti-tutkimusta. Tutkimus koostuu viidestä eri vaiheesta (vuodet 1998-2003). 13-vuotiaina 183 nuorta (183/311) osallistui niskahartiasedun kestävyyden ja liikkuvuuden mittauksiin. Lisäksi selvitettiin liikunnan ja muun vapaa-ajan harrastuksen sisältöä ja määrä avoimilla ja suljetuilla kysymyksillä. 17-vuotiaina 89 nuorta (89/202) osallistui niskalihasten voima- ja EMG-mittauksiin. Lisäksi 17-vuotiaina 65 nuorta (65/89) osallistui niskalihasten poikkipinta-alamittauksiin.
Nuorten ollessa 13-vuotiaita, liikunnan harrastamisen intensiivisyys oli yhteydessä migreeniin ja tietokoneen runsas käyttö sekä migreeniin että tensiotyyppiseen päänsärkyyn. Liikunnan tai muulla vapaa-ajan harrastuksella, luokiteltaessa harrastukset kehon eri osien kuormittavuden suhteen, ei ollut yhteyttä päänsärkyyn. Tytöillä alhainen sekä hallitsevan että ei-hallitsevan puolen hartiaseudun lihaskestävyys ja alentunut niskan kiertoliike hallitsevalle puolelle olivat yhteydessä tensiotyyppiseen päänsärkyyn ja ei-hallitsevan puolen alhainen hartiaseudun lihaskestävyys migreeniin. Pojilla ei esiintynyt eroja lihaskestävyyden ja liikkuvuuden suhteen eri päänsärkyryhmissä. Nuorten ollessa 17-vuotiaita, tytöillä korkea EMG/voimasuhde vasemman puolen sternocleidomastoideus lihaksen (SCM, agonisti) EMG aktiivisuuden ja vastaavan niskalihasten maksimaalisen fleksiovoiman ja oikealle suunnatun maksimaalisen kiertovoiman välillä oli yhteydessä migreeniin. Lisäksi korkea oikeanpuolen niskan ojentajalihasten (CES, antagonisti) yhtäaikainen aktivoituminen maksimaalisen fleksio-voimantuoton aikana olivat yhteydessä migreeniin. Tytöillä niskalihasten voima ei ollut yhteydessä päänsärkytyyppiin, mutta alhainen olkanivelen fleksiovoima oli yhteydessä tensiotyyppiseen päänsärkyyn. Pojilla ei esiintynyt eroja niskalihasten voiman ja EMG-aktiivisuuden suhteen eri päänsärkyryhmissä. Sekä oikean että vasemman puolen SCM lihasten lisääntynyt väsyvyys oli yhteydessä tensiotyyppiseen päänsärkyyn. Pojilla oikean SCM lihaksen pieni poikkipinta-ala ja tytöillä oikean puolen yhdistetyn SCM ja scalenus lihaksen pieni poikkipinta-ala olivat yhteydessä tensiotyyppiseen päänsärkyyn. Vastaavasti pojilla suuret oikean puolen SCM lihaksen, oikean puolen yhdistetyn SCM ja scalenus lihaksen, vasemman puolen semispinalis capitis lihaksen, yhdistetyn semispinalis capitis ja splenius lihaksen poikkipinta-alat olivat yhteydessä migreeniin. Muissa niskalihasten poikkipinta-aloissa ei esiintynyt eroja ryhmien välillä tytöillä ja pojilla.
Niska- ja hartialihasten toiminnan poikkeavuudet olivat yhteydessä päänsärkyyn, erityisesti tytöillä. Toispuoliset poikkeavuudet niskalihasten poikkipinta-alassa olivat yhteydessä päänsärkyyn, erityisesti pojilla. Niskalihasten toiminnassa ja poikkipinta-alassa esiintyi myös eroja päänsärkyryhmien välillä. Se, ovatko löydökset nuorilla päänsärkyä aiheuttavia tekijöitä vai seurausta päänsärystä jää selvitettäväksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2864]