Bordetella pertussis - Vaccination and Strain Variation
Elomaa, Annika (2008-11-21)
Bordetella pertussis - Vaccination and Strain Variation
Elomaa, Annika
(21.11.2008)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3747-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3747-9
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Hinkuyskä on erittäin tarttuva Bordetella pertussis -bakteerin aiheuttama ja rokottein torjuttavissa oleva tauti, jota esiintyy ainoastaan ihmisillä. Suomessa hinkuyskän sairastuvuus ja kuolleisuus laskivat huomattavasti vuonna 1952 tapahtuneen hinkuyskärokotusten aloittamisen jälkeen. Hyvästä rokotuskattavuudesta huolimatta hinkuyskän esiintyvyys lisääntyi 1990-luvun lopussa. Hinkuyskän lisääntyminen maissa, joissa hinkuyskärokotteet ovat olleet käytössä pitkään, on liitetty B. pertussis -bakteerin kantavaihteluun. Suomen rokotusohjelma ja käytettävä hinkuyskärokote vaihdettiin vuonna 2005.
B. pertussis -bakteerin kantavaihtelua ja molekyylitason epidemiologiaa tutkittiin Suomessa sekä samankaltaisen (Ranska) ja poikkeavan (Ruotsi) rokotushistorian maissa. Suomen B. pertussis -populaation jatkuva ja etenevä evoluutio havaittiin 1950-luvulta alkaen. Viime vuosina kiertäneet bakteerikannat poikkeavat rokotekannoista. Suomen, Ruotsin ja Ranskan bakteeripopulaatiot eivät poikenneet selvästi toisistaan. Sekä Ruotsin (1999) että Suomen (2003-4) edellisen epidemian aiheutti etupäässä eräs Ranskassa jo vuonna 1994 havaittu bakteerikanta. Useissa tapauksissa uudet bakteerikannat havaittiin Suomessa joitakin vuosia myöhemmin kuin Ruotsissa.
Tulokset osoittivat, että eri ikäryhmistä eristetyt B. pertussis -bakteerikannat ovat samankaltaisia. Näin ollen kaikissa ikäryhmissä tautia aiheuttavien bakteerikantojen oletetaan olevan lähtöisin samasta säilymöstä (reservuaarista) nuorten ja aikuisten keskuudessa. Kantavaihtelu ei näyttäisi paljonkaan vaikuttavan hiljattain rokotettujen sairastuvuuteen, mutta vaikutus saattaa ilmetä niillä, joiden immuniteetti hinkuyskää vastaan on heikentynyt. Hinkuyskää on esiintynyt Suomessa vähän rokotusohjelman vaihdon jälkeen. Tämä saattaa kuitenkin johtua taudin luontaisesta epidemiasyklistä, joten uuden rokotusohjelman todellinen tehokkuus selviää vasta lähitulevaisuudessa. Nykyisellä rokotusaikataululla useat vastasyntyneet sairastuvat hinkuyskään, koska ovat vielä liian nuoria saamaan rokotusohjelman mukaisen ensimmäisen hinkuyskärokotuksensa. Heidän suojaamisekseen tarvitaan uusia rokotusstrategioita tai rokotteita.
B. pertussis -bakteerin kantavaihtelua ja molekyylitason epidemiologiaa tutkittiin Suomessa sekä samankaltaisen (Ranska) ja poikkeavan (Ruotsi) rokotushistorian maissa. Suomen B. pertussis -populaation jatkuva ja etenevä evoluutio havaittiin 1950-luvulta alkaen. Viime vuosina kiertäneet bakteerikannat poikkeavat rokotekannoista. Suomen, Ruotsin ja Ranskan bakteeripopulaatiot eivät poikenneet selvästi toisistaan. Sekä Ruotsin (1999) että Suomen (2003-4) edellisen epidemian aiheutti etupäässä eräs Ranskassa jo vuonna 1994 havaittu bakteerikanta. Useissa tapauksissa uudet bakteerikannat havaittiin Suomessa joitakin vuosia myöhemmin kuin Ruotsissa.
Tulokset osoittivat, että eri ikäryhmistä eristetyt B. pertussis -bakteerikannat ovat samankaltaisia. Näin ollen kaikissa ikäryhmissä tautia aiheuttavien bakteerikantojen oletetaan olevan lähtöisin samasta säilymöstä (reservuaarista) nuorten ja aikuisten keskuudessa. Kantavaihtelu ei näyttäisi paljonkaan vaikuttavan hiljattain rokotettujen sairastuvuuteen, mutta vaikutus saattaa ilmetä niillä, joiden immuniteetti hinkuyskää vastaan on heikentynyt. Hinkuyskää on esiintynyt Suomessa vähän rokotusohjelman vaihdon jälkeen. Tämä saattaa kuitenkin johtua taudin luontaisesta epidemiasyklistä, joten uuden rokotusohjelman todellinen tehokkuus selviää vasta lähitulevaisuudessa. Nykyisellä rokotusaikataululla useat vastasyntyneet sairastuvat hinkuyskään, koska ovat vielä liian nuoria saamaan rokotusohjelman mukaisen ensimmäisen hinkuyskärokotuksensa. Heidän suojaamisekseen tarvitaan uusia rokotusstrategioita tai rokotteita.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2865]