Menestyksekkäät yliopistopelin pelaajat? Tutkimus nopeasti ja nuorena valmistumisesta
Merenluoto, Satu (2009-11-06)
Menestyksekkäät yliopistopelin pelaajat? Tutkimus nopeasti ja nuorena valmistumisesta
Merenluoto, Satu
(06.11.2009)
Turun yliopisto Annales Universitatis Turkuensis C 286
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4054-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4054-7
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Opintojen kesto nousi ensimmäistä kertaa puheenaiheeksi jo vuonna 1883, mutta keskustelu on ollut erityisen aktiivista viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana, jolloin useiden työryhmien, komiteoiden ja tutkinnonuudistuksien tavoitteena on ollut opintojen keston lyhentäminen sekä, viime vuosina, valmistumisiän alentaminen. Nämä kaksi nähdään tehokkuuden mittareina ja pyrkimysten tavoitteena on edistää muun muassa opiskelijavirtojen sujuvaa etenemistä ja siirtymistä työelämään. Valmistumisiän alenemisen ja yliopisto-opintojen keston lyhenemisen nähdään myös kasvattavan työelämässä vietettyä aikaa, joka mahdollistaa suomalaisen hyvinvointivaltion tulevan toiminnan jatkumisen väestön ikääntyessä. Opintojen pitkän keston takana on nähty muun muassa lukukausien aikainen työssäkäynti, tutkintojen tosiasialliset laajuudet, opiskelijavalinnan ongelmat, opintotuen ongelmat, opetusjärjestelyt ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmiin liittyvät syyt.
Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, miten opiskelijat ovat opiskeluympäristönsä kokeneet, miten he ovat edenneet yliopistossa, mitä resursseja he ovat käyttänyt ja mitä valintoja he ovat tehnet. Tutkimukseen osallistuivat Turun yliopiston kuudesta tiedekunnasta vuosina 1999-2001 valmistuneet ja aineiston muodostivat nopeasti ja hitaammin valmistuneiden kyselyt (N=499), haastattelut (N=69) sekä tilastot muun muassa valmistumisajoista, suoritettujen opintojen määrästä sekä opintomenestyksestä. Nopean valmistuminen määritelmänä oli valmistuminena nopeimman 18% prosentin joukossa.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Bourdieun kenttäteoria ja sen mahdollistama pelin metafora. Tässä pelissä yliopisto muodostaa pelikentän ja sen säännöt, jotka ovat historiallisesti ja jatkuvasti muuttuvia. Opiskelijoilla on omista taustoistaan johtuvia, taloudellisia sekä sosiaalisia resurssejaan, joita he käyttävät omien pelistrategioidensa mukaisesti. Osa strategioista johtaa nopeasti tai nuorena valmistumiseen. Tässä tutkimuksessa nopeutta ja nuoruutta tarkastellaan erikseen, näin voidaan myös tarkastella, ovatko nopeus ja nuoruus kaksi erillistä peliä, eli johtavatko samat asiat sekä nuoruuteen että nopeuteen valmistumisessa. Lisäksi pyritään selvittämään, ovatko nopeat ja nuoret valmistujat ”menestyjiä”. He ovat onnistuneesti navigoineet tiensä yliopistokentällä, mutta tutkimuksessa pyritään selvittämään myös se, mitä etua ja haittaa heille on siitä ollut niin yliopistoaikana kuin sen jälkeenkin.
Tutkimuksen yhtenä keskeisenä tuloksena oli se, että vaikka nopeuden ja nuoruuden peleillä on yhtäläisyyksiä, ovat ne silti riittävän erilaisia, että ne muodostavat omat pelinsä, joiden pelaajat tarvitsevat eri tavoin rakentuneita pääomia. Nopeasti valmistumiselle on keskeistä on kyky yliopistokentän oikeaan hahmottamiseen sekä opintojen suunnitteluun. Monista yliopiston tarjoamista vaihtoehdoista nopeasti valmistuneet kykenivät parhaiten valitsemaan yhdistelmiä, jotka sopivat heille ja monien valintojen jälkeen johtivat, joko tarkoituksella tai tahattomasti, nopeasti valmistumiseen. Nuoruuden pelissä puolestaan oikeanlainsella taustalla vaikuttaisi olevan keskeinen merkitys. Nuorimpina valmistuneiden vanhemmat viettivät enemmän aikaa lastensa kanssa ja heillä oli korkeampi koulutustaso. Tämä mahdollisti nuorena valmistuneille paremman ymmärryksen koulumaailman toiminnasta ja luonnolliset keinot pelata yliopistopeliä, kuten heidän oma koulumenestyksensäkin osoittaa.
Tämän tutkimuksen puitteissa menestys näytti olevan termi, jonka jokainen määrittää eri tavoilla. Nopeus ja nuoruus voidaan nähdä yhdenlaisina menestyksen mittareina. Molemmat voivat kuitenkin olla sekä etuja että haittoja ja kukin haastateltu koki tilanteen omalla tavallaan. Nopeus oli kuitenkin näistä kahdesta useammin puhtaasti etu. Keskeiseksi tulokseksi muodostui kuitenkin se, että menestyksen mittarina toimi opiskelijan kyky muodostaa elämänsä ja opiskelunsa itselleen mielekkäällä tavalla ja siirtyä sujuvasti työelämään.
Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, miten opiskelijat ovat opiskeluympäristönsä kokeneet, miten he ovat edenneet yliopistossa, mitä resursseja he ovat käyttänyt ja mitä valintoja he ovat tehnet. Tutkimukseen osallistuivat Turun yliopiston kuudesta tiedekunnasta vuosina 1999-2001 valmistuneet ja aineiston muodostivat nopeasti ja hitaammin valmistuneiden kyselyt (N=499), haastattelut (N=69) sekä tilastot muun muassa valmistumisajoista, suoritettujen opintojen määrästä sekä opintomenestyksestä. Nopean valmistuminen määritelmänä oli valmistuminena nopeimman 18% prosentin joukossa.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Bourdieun kenttäteoria ja sen mahdollistama pelin metafora. Tässä pelissä yliopisto muodostaa pelikentän ja sen säännöt, jotka ovat historiallisesti ja jatkuvasti muuttuvia. Opiskelijoilla on omista taustoistaan johtuvia, taloudellisia sekä sosiaalisia resurssejaan, joita he käyttävät omien pelistrategioidensa mukaisesti. Osa strategioista johtaa nopeasti tai nuorena valmistumiseen. Tässä tutkimuksessa nopeutta ja nuoruutta tarkastellaan erikseen, näin voidaan myös tarkastella, ovatko nopeus ja nuoruus kaksi erillistä peliä, eli johtavatko samat asiat sekä nuoruuteen että nopeuteen valmistumisessa. Lisäksi pyritään selvittämään, ovatko nopeat ja nuoret valmistujat ”menestyjiä”. He ovat onnistuneesti navigoineet tiensä yliopistokentällä, mutta tutkimuksessa pyritään selvittämään myös se, mitä etua ja haittaa heille on siitä ollut niin yliopistoaikana kuin sen jälkeenkin.
Tutkimuksen yhtenä keskeisenä tuloksena oli se, että vaikka nopeuden ja nuoruuden peleillä on yhtäläisyyksiä, ovat ne silti riittävän erilaisia, että ne muodostavat omat pelinsä, joiden pelaajat tarvitsevat eri tavoin rakentuneita pääomia. Nopeasti valmistumiselle on keskeistä on kyky yliopistokentän oikeaan hahmottamiseen sekä opintojen suunnitteluun. Monista yliopiston tarjoamista vaihtoehdoista nopeasti valmistuneet kykenivät parhaiten valitsemaan yhdistelmiä, jotka sopivat heille ja monien valintojen jälkeen johtivat, joko tarkoituksella tai tahattomasti, nopeasti valmistumiseen. Nuoruuden pelissä puolestaan oikeanlainsella taustalla vaikuttaisi olevan keskeinen merkitys. Nuorimpina valmistuneiden vanhemmat viettivät enemmän aikaa lastensa kanssa ja heillä oli korkeampi koulutustaso. Tämä mahdollisti nuorena valmistuneille paremman ymmärryksen koulumaailman toiminnasta ja luonnolliset keinot pelata yliopistopeliä, kuten heidän oma koulumenestyksensäkin osoittaa.
Tämän tutkimuksen puitteissa menestys näytti olevan termi, jonka jokainen määrittää eri tavoilla. Nopeus ja nuoruus voidaan nähdä yhdenlaisina menestyksen mittareina. Molemmat voivat kuitenkin olla sekä etuja että haittoja ja kukin haastateltu koki tilanteen omalla tavallaan. Nopeus oli kuitenkin näistä kahdesta useammin puhtaasti etu. Keskeiseksi tulokseksi muodostui kuitenkin se, että menestyksen mittarina toimi opiskelijan kyky muodostaa elämänsä ja opiskelunsa itselleen mielekkäällä tavalla ja siirtyä sujuvasti työelämään.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2864]