Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen. Ennakointikertomus kirjallisuudenopetuksen ja monikulttuurisuuskasvatuksen välineenä

Abstract

<b>From the world of fiction literature into multi-cultural Finland. Anticipatory story as an educational tool in teaching of literature and multiculturalism</b>

The research clarifies the relationship between reading fiction literature and multicultural value education in basic education. The research focuses on the subject didactics of mother tongue and literature and on the literature teaching in particular. The objective is to develop a method that is easily transferable into a teaching context so as to intensify the educational discussion based on fiction literature.

In essence, understanding fiction literature and the ethical and moral thinking resemble one another, because both of them aim at empathizing with the thinking of a person or with a situation foreign to oneself. For this reason fiction literature is ideally suited for the discussion on ethical and moral values within a subject entity in the basic education.

The empirical unit of the research consists of two parts. The first part explains how youth novels published in the years 1993 – 2007 describe multiculturalism in Finnish society. Books on multiculturalism are still few in number within youth literature, and people with a foreign background are mainly minor or background characters in such literary works. Nevertheless, youth novels serve well as a starting point for an educational discussion about multicultural issues. More often than not characters in youth novels are stereotypes and even opposite to each other. The juxtaposing makes a young reader question the stereotypes associated with immigrants. Besides the stereotype, reference to a prototype or a model is possible.

The second part tests the usefulness of an anticipatory story based on a fictive text for an educational discussion about multicultural issues. The empirical material was collected from the eighth-grade teaching groups in basic education as follows: one teaching group was an immigrant group, the second one a group of Finns with experience of immigrants while the third group of students had hardly any experience of immigrants. The anticipatory stories were written on the basis of extracts from youth novels with multicultural themes. The material collected for a total of 120 anticipatory stories was analysed by using meaning cue analysis.

Using the meaning cue analysis, the anticipatory stories were divided into three groups: stories with predominantly positive meaning cues of interculturalism, ambivalent stories with both positive and negative meaning cues of interculturalism and the stories with predominantly negative meaning cues of interculturalism. The meaning cues produced by girls and boys differ from one another, in particular, by the negative meaning cues of interculturalism. For girls, the predominant meaning cue is fear whereas for boys, it is that of violence. It would also seem that the students, in particular, boys with little experience of immigrants produce more negative meaning cues of interculturalism than do immigrants or Finnish students with experience of immigrants. Further still, it seems that active reading of fiction literature affects the meaning cues of interculturalism in an ambivalent direction. In the way of youth novels this is understandable, because youth novels in general are made up of opposite characters and meaning cues. The less the student takes an interest in reading, the more he used meaning cues from outside the parent text for his anticipatory story.

No doubt it would be possible to use fiction literature in the literature education to a much higher extent than it is being used today whereby the literature could be used in basic education for reviewing subject entities or study contents of other study subjects. By way of an anticipatory story and the meaning cue analysis, it is possible to intensify the educational discussions based on fiction literature. However, using fiction literature in the literature education requires consideration of the specific genre of fiction literature.

Tutkimuksessa selvitetään fiktiivisen kirjallisuuden lukemisen ja monikulttuurisen arvokasvatuksen yhteyksiä perusopetuksessa. Tutkimus on suunnattu oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus ainedidaktiikkaan, erityisesti kirjallisuudenopetukseen. Tavoitteena on kehittää helposti opetuskontekstiin siirrettävä menetelmä fiktiivisen kirjallisuuden pohjalta käytävän opetuskeskustelun tehostamiseen.

Fiktiivisen kirjallisuuden ymmärtäminen ja eettis-moraalinen ajattelu muistuttavat lähtökohtaisesti toisiaan, koska molemmissa on tavoitteena itselle vieraan henkilön ajatuksiin tai itselle vieraaseen tilanteeseen eläytyminen. Tästä syystä fiktiivinen kirjallisuus sopii hyvin perusopetuksen aihekokonaisuuksien sisältämistä eettis-moraalisista arvoista käytävään keskusteluun.

Tutkimuksen empiirinen osa on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa selvitettiin, miten vuosina 1993 – 20007 ilmestyneissä nuortenromaaneissa on kuvattu suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuutta. Monikulttuurisuusaiheista nuortenkirjallisuutta ei ole vielä ilmestynyt paljon ja ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat teoksissa pääasiassa sivu- tai taustahenkilöinä. Nuortenromaanit sopivat kuitenkin hyvin monikulttuurisuusaiheisen opetuskeskustelun lähtökohdaksi.Nuortenromanien henkilöhahmot ovat stereotyyppisiä ja usein toisilleen vastakkaisia. Vastakkainasettelu saavat nuoren lukijan kyseenalaistamaan maahanmuuttajiin liittyviä stereotypioita. Stereotyypin rinnalla on mahdollista puhua prototyypistä tai mallista.

Toisessa osassa testattiin fiktiivisen tekstin pohjalta kirjoitetun ennakointikertomuksen käyttökelpoisuutta monikulttuurisuusaiheisessa, fiktiivisen tekstin pohjalta käytävässä opetuskeskustelussa. Empiirinen aineisto kerättiin perusopetuksen kahdeksannen luokan opetusryhmistä niin, että yksi opetusryhmä oli maahanmuuttajaryhmä, toinen suomalainen oppilasryhmä, jolla on maahanmuuttajakokemuksia ja kolmas oli oppilasryhmä, jolla ei ollut juurikaan maahanmuuttajakokemuksia.

Ennakointikertomukset kirjoitettiin monikulttuurisuusaiheisten nuortenromaanikatekelmien pohjalta. Kerätyn 120 ennakointikertomuksen aineiston analyysimenetelmänä on merkitysvihjeanalyysi. Ennakointikertomukset jaettiin merkitysvihjeanalyysin avulla kolmeen ryhmään hallitsevasti myönteisiä kulttuurienvälisyyden merkitysvihjeitä sisältävät ennakointikertomukset, ambivalentisti sekä myönteisiä että kielteisiä kulttuurienvälisyyden merkitysvihjeitä sisältävät ennakointikertomukset ja hallitsevasti kielteisiä kulttuurienvälisyyden merkitysvihjeitä sisältävät ennakointikertomukset. Tyttöjen ja poikien tuottamat merkitysvihjeet eroavat toisistaan erityisesti kielteisten kulttuurienvälisyyden merkitysvihjeiden kohdalla: tytöillä hallitseva kulttuurienvälisyyden merkitysvihje on pelko, kun pojilla se on väkivallan merkitysvihje. Näyttää myös siltä, että ne oppilaat, erityisesti pojat, joilla on vain vähän kokemuksia maahanmuuttajista, tuottavat enemmän kielteisiä kulttuurienvälisyyden merkitysvihjeitä kuin maahanmuuttajat tai suomalaiset oppilaat, joilla on maahanmuuttajakokemuksia.

Näyttää myös siltä, että fiktiivisen kirjallisuuden aktiivinen harrastaminen vaikuttaa kulttuurienvälisyyden merkitysvihjeisiin ambivalenttiin suuntaan. Nuortenromaanien kohdalla tämä on ymmärrettävää, koska nuortenromaanitkin rakentuvat vastakkaisille henkilöhahmoille ja merki tysvihjeille. Mitä vähemmän oppilas harrasti lukemista, sitä enemmän oppilas käytti ennakointikertomuksessaan emotekstin ulkopuolisia merkitysvihjeitä.

Fiktiivistä kirjallisuutta olisi mahdollista nykyistä huomattavasti enemmän kirjallisuuskasvatukseen, jolloin kirjallisuutta voitaisiin perusopetuksessa käyttää aihekokonaisuuksien tai muiden oppiaineiden oppisisältöjen läpikäymiseen. Ennakointikertomuksen ja merkitysvihjeanalyysin avulla fiktiivisen kirjallisuuden pohjalta käytäviä opetuskeskusteluita on mahdollista tehostaa. Fiktiivisen kirjallisuuden käyttäminen kirjallisuuskasvatuksessa edellyttää kuitenkin fiktiivisen kirjallisuuden omalajisuuden huomioon ottamista.