Matkailuselvitys - Pohjanlahden rantatie
Rosu, Sari (2010-06-30)
Matkailuselvitys - Pohjanlahden rantatie
Rosu, Sari
(30.06.2010)
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
elkämeren rannikon matkailutiehankkeen tarkoituksena on
länsirannikkoa myötäilevän keskiaikaisperäisen Pohjanlahden Rantatien
määrittely valtakunnalliseksi matkailutieksi. Pohjanlahden Rantatie
mutkittelee Pohjanlahden rannikolla, Turusta Tornioon. Selkämeren
rannikon matkailutiehankkeen matkailuselvitys toteutettiin ajalla 1.10.-
31.12.2009.
Matkailuselvityksen tarkoituksena oli selvittää Pohjanlahden Rantatielle
sijoittuvaa matkailua sekä tarkastella matkailijoiden kiinnostusta,
kokemuksia, toiveita ja odotuksia Pohjanlahden rantatiestä
matkailutienä. Vastaavanlaista selvitystä ei ole matkailuteiden osalta
tehty eikä matkailijoiden kokemuksia matkailuteistä ei ole aiemmin
selvitetty näin laajasti. Matkailuselvitys oli osa Tiehallinnolle keväällä
2009 jätettyä matkailutiehakemusta.
Selvityksen tuloksia voidaan myöhemmin käyttää apuna tien
markkinoinnissa ja yhteisiä toimintamalleja rakennettaessa eri
toimijoiden kesken. Selkämeren rannikon matkailutiehankkeen aikana
on tien osalta aiemmin kartoitettu osittain Satakunnan alueen
palvelurakennetta ja matkailupalveluja.
Matkailuselvityksessä on kaksi osaa: matkailutilastojen tarkastelu ja
kyselytulosten analysointi. Selvityksen aineisto koostuu alueen
matkailutilastoista, aiemmista Pohjanlahden Rantatietä koskevista
selvityksistä, matkailuorganisaatioiden- ja yrittäjien tiedoista sekä
matkailijoille tehdystä Internet-kyselystä ja sen tuottamasta aineistosta.
Matkailutilastojen pohjalta tarkastellaan reitin eri osien
matkailukäyttöastetta sekä tärkeimpiä matkailijaryhmiä.
Matkailuselvityksessä myös selvitetään, mitkä mahdolliset ryhmät
voivat hyödyntää matkailureittiä ja minkälaisia odotuksia näillä on
reittiä ja sen palvelutarjontaa kohtaan.
Matkailijoiden tavoittamiseksi selvityksessä käytettiin Internet-kyselyä.
Rantatiematkailu-kysely toteutettiin marraskuun 2009 aikana. Kyselyyn
saatiin vastauksia 544, kaikkiaan 155 paikkakunnalta aina ulkomaita
myöten. Eniten vastauksia saatiin Satakunnasta, pääkaupunkiseudulta,
Tampereelta, Turusta ja Oulusta.
Rantatiematkailu-kyselyssä kartoitettiin matkailijoiden Pohjanlahden
Rantatiehen liittyviä kokemuksia, mielikuvia, odotuksia ja toiveita sekä
aiempia kokemuksia muista matkailuteistä. Kysely toteutettiin
valtakunnallisena Internet- kyselynä. Suurin osa kyselyyn vastaajista oli
työssäkäyviä 50-59-vuotiaita miehiä. Naisista enemmistö oli
työssäkäyviä 30-39-vuotiaita. Naisten ja miesten välisiä eroja ei
vastauksissa juuri ilmennyt. Eroja tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla.
Kokemukset matkailuteistä olivat sekä myönteisiä että kielteisiä.
Matkailijoiden kriittinen ja kielteinen suhtautuminen kohdistui
erityisesti sellaisiin matkailuteihin, jotka ovat hankkeiden päättymisen
jälkeen jääneet hoitamatta.
Matkailijat ovat kiinnostuneita matkailuteistä ja kokevat niiden
tarjonnan tärkeäksi. Matkailijat pitivät Pohjanlahden Rantatietä
kiinnostavana matkailukohteena, joskin suurin osa vastaajista ei pitänyt
matkailutietä itsessään matkailukohteena, vaan sen varrella olevia
kulttuuri- ja luontokohteita sekä toimivaa palvelurakennetta. Valtaosa
vastaajista koki, että Valtatie kahdeksalta on hyvät mahdollisuudet
poiketa ja pysähtyä Pohjanlahden rantatielle.
Pohjanlahden Rantatien vetovoimatekijöinä matkailijat pitävät merta,
saaristoa, rannikkoa, majakoita, kauniita maisemia, alueelle ominaisia
nähtävyyksiä, puutalokaupunkeja, kaksikielisyyttä ja paikallista,
omaleimaista kulttuuria. Vastauksissa korostuu matkailijoiden kaipuu
omaehtoiseen, ihmisläheiseen ja kiireettömään matkailuun. Kaipuu
ihmisläheiseen matkailuun tuli esille erityisesti avoimissa vastauksissa.
Lisääntynyt ympäristötietoisuus, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos
ovat lisänneet matkailijoiden ympäristövastuullisuutta ja muuttaneet
suhteutumista ympäristöä kohtaan. Yhä useammin kestävä kehitys ja
ilmastonmuutos vaikuttavat myös matkailijoiden valintoihin.
Matkailussa on jo havaittavissa suuntaus, jossa matkailijoiden
kiinnostus kohdistuu lähialueisiin 1. Erityisesti lyhytlomilla, esimerkiksi
muutaman päivän kestävillä viikonloppumatkoilla, valitaan tietoisesti
lähialueella sijaitsevia kohteita. 2
Omaehtoinen yksilömatkailu on lisääntymässä, mutta samanaikaisesti
myös yhteisöllisyys ja kiinnostus paikallisyhteisöihin ovat lisääntyneet
matkailijoiden keskuudessa. Kiinnostus ihmisläheiseen matkailuun
näkyy Suomessa jo muun muassa lisääntyneenä kiinnostuksena
maaseutumatkailua kohtaan. Matkakohteessa halutaan viettää aikaa,
rentoutua, tutustua ympäristöön ja sen asukkaisiin. Matkailijat haluavat
aitoja ja kehittäviä elämyksiä.
länsirannikkoa myötäilevän keskiaikaisperäisen Pohjanlahden Rantatien
määrittely valtakunnalliseksi matkailutieksi. Pohjanlahden Rantatie
mutkittelee Pohjanlahden rannikolla, Turusta Tornioon. Selkämeren
rannikon matkailutiehankkeen matkailuselvitys toteutettiin ajalla 1.10.-
31.12.2009.
Matkailuselvityksen tarkoituksena oli selvittää Pohjanlahden Rantatielle
sijoittuvaa matkailua sekä tarkastella matkailijoiden kiinnostusta,
kokemuksia, toiveita ja odotuksia Pohjanlahden rantatiestä
matkailutienä. Vastaavanlaista selvitystä ei ole matkailuteiden osalta
tehty eikä matkailijoiden kokemuksia matkailuteistä ei ole aiemmin
selvitetty näin laajasti. Matkailuselvitys oli osa Tiehallinnolle keväällä
2009 jätettyä matkailutiehakemusta.
Selvityksen tuloksia voidaan myöhemmin käyttää apuna tien
markkinoinnissa ja yhteisiä toimintamalleja rakennettaessa eri
toimijoiden kesken. Selkämeren rannikon matkailutiehankkeen aikana
on tien osalta aiemmin kartoitettu osittain Satakunnan alueen
palvelurakennetta ja matkailupalveluja.
Matkailuselvityksessä on kaksi osaa: matkailutilastojen tarkastelu ja
kyselytulosten analysointi. Selvityksen aineisto koostuu alueen
matkailutilastoista, aiemmista Pohjanlahden Rantatietä koskevista
selvityksistä, matkailuorganisaatioiden- ja yrittäjien tiedoista sekä
matkailijoille tehdystä Internet-kyselystä ja sen tuottamasta aineistosta.
Matkailutilastojen pohjalta tarkastellaan reitin eri osien
matkailukäyttöastetta sekä tärkeimpiä matkailijaryhmiä.
Matkailuselvityksessä myös selvitetään, mitkä mahdolliset ryhmät
voivat hyödyntää matkailureittiä ja minkälaisia odotuksia näillä on
reittiä ja sen palvelutarjontaa kohtaan.
Matkailijoiden tavoittamiseksi selvityksessä käytettiin Internet-kyselyä.
Rantatiematkailu-kysely toteutettiin marraskuun 2009 aikana. Kyselyyn
saatiin vastauksia 544, kaikkiaan 155 paikkakunnalta aina ulkomaita
myöten. Eniten vastauksia saatiin Satakunnasta, pääkaupunkiseudulta,
Tampereelta, Turusta ja Oulusta.
Rantatiematkailu-kyselyssä kartoitettiin matkailijoiden Pohjanlahden
Rantatiehen liittyviä kokemuksia, mielikuvia, odotuksia ja toiveita sekä
aiempia kokemuksia muista matkailuteistä. Kysely toteutettiin
valtakunnallisena Internet- kyselynä. Suurin osa kyselyyn vastaajista oli
työssäkäyviä 50-59-vuotiaita miehiä. Naisista enemmistö oli
työssäkäyviä 30-39-vuotiaita. Naisten ja miesten välisiä eroja ei
vastauksissa juuri ilmennyt. Eroja tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla.
Kokemukset matkailuteistä olivat sekä myönteisiä että kielteisiä.
Matkailijoiden kriittinen ja kielteinen suhtautuminen kohdistui
erityisesti sellaisiin matkailuteihin, jotka ovat hankkeiden päättymisen
jälkeen jääneet hoitamatta.
Matkailijat ovat kiinnostuneita matkailuteistä ja kokevat niiden
tarjonnan tärkeäksi. Matkailijat pitivät Pohjanlahden Rantatietä
kiinnostavana matkailukohteena, joskin suurin osa vastaajista ei pitänyt
matkailutietä itsessään matkailukohteena, vaan sen varrella olevia
kulttuuri- ja luontokohteita sekä toimivaa palvelurakennetta. Valtaosa
vastaajista koki, että Valtatie kahdeksalta on hyvät mahdollisuudet
poiketa ja pysähtyä Pohjanlahden rantatielle.
Pohjanlahden Rantatien vetovoimatekijöinä matkailijat pitävät merta,
saaristoa, rannikkoa, majakoita, kauniita maisemia, alueelle ominaisia
nähtävyyksiä, puutalokaupunkeja, kaksikielisyyttä ja paikallista,
omaleimaista kulttuuria. Vastauksissa korostuu matkailijoiden kaipuu
omaehtoiseen, ihmisläheiseen ja kiireettömään matkailuun. Kaipuu
ihmisläheiseen matkailuun tuli esille erityisesti avoimissa vastauksissa.
Lisääntynyt ympäristötietoisuus, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos
ovat lisänneet matkailijoiden ympäristövastuullisuutta ja muuttaneet
suhteutumista ympäristöä kohtaan. Yhä useammin kestävä kehitys ja
ilmastonmuutos vaikuttavat myös matkailijoiden valintoihin.
Matkailussa on jo havaittavissa suuntaus, jossa matkailijoiden
kiinnostus kohdistuu lähialueisiin 1. Erityisesti lyhytlomilla, esimerkiksi
muutaman päivän kestävillä viikonloppumatkoilla, valitaan tietoisesti
lähialueella sijaitsevia kohteita. 2
Omaehtoinen yksilömatkailu on lisääntymässä, mutta samanaikaisesti
myös yhteisöllisyys ja kiinnostus paikallisyhteisöihin ovat lisääntyneet
matkailijoiden keskuudessa. Kiinnostus ihmisläheiseen matkailuun
näkyy Suomessa jo muun muassa lisääntyneenä kiinnostuksena
maaseutumatkailua kohtaan. Matkakohteessa halutaan viettää aikaa,
rentoutua, tutustua ympäristöön ja sen asukkaisiin. Matkailijat haluavat
aitoja ja kehittäviä elämyksiä.
Kokoelmat
- Erillisteokset ja sarjat [766]