Improving Quality of Life of Patients With Schizophrenia In Acute Psychiatric Wards
Pitkänen, Anneli (2010-11-26)
Improving Quality of Life of Patients With Schizophrenia In Acute Psychiatric Wards
(26.11.2010)
Annales Universitatis Turkuensis D 931 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4454-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4454-5
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
The overall goal of this study was to identify means by which the quality of life (QoL) of patients with schizophrenia could be improved in acute psychiatric wards. First, subjective QoL of patients (n=35) was explored. Second, two different QoL instruments (EuroQoL-5D, EQ-5D; Quality of Life Enjoyment and Satisfaction Questionnaire Short Form, Q-LES-Q SF) were examined. Third, patients’ (n=35) and nurses’ (n=29) perceptions of nursing interventions to support patients’ QoL were examined. Fourth, the effect of three different patient education methods on patients’ QoL (n=311) was compared. The data were collected during the period 2005-2007.
Patients named health, family, leisure activities, work or study, and social relationships most frequently as their important QoL areas. It emerged that patients’ QoL was impaired. Examination of two QoL instruments showed that the EQ-5D has moderate and the Q-LES-Q SF good internal consistency. Moreover, both instruments proved to be reasonably valid and feasible for use with patients with schizophrenia. Altogether six nursing interventions which nurses use to support patients’ QoL, and which should be further developed were identified from nurses’ descriptions: interventions related to care planning, empowering interventions, social interventions, activating interventions, security interventions, and interventions to support physical health. Evaluation of different patient education methods showed that patients’ QoL improved significantly during follow-up. No significant differences between groups were found.
In light of the findings it is recommended to assess QoL of patients with schizophrenia as a basis for care planning and care evaluation in clinical settings. Valid and feasible instruments should be used in this assessment. Moreover, it is recommend that nursing interventions should be further developed to better improve patients’ QoL. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää tekijöitä, jotka edesauttavat skitsofreniaa sairastavien potilaiden elämänlaadun parantamista akuuttipsykiatrian osastoilla. Tutkimus toteutettiin neljässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin potilaiden (n=35) näkemystä subjektiivisesta elämänlaadustaan. Toisessa vaiheessa arvioitiin kahden erilaisen elämänlaadun mittarin (EuroQoL-5D, EQ-5D; Quality of Life Enjoyment ja Satisfaction Questionnaire Short Form, Q-LES-Q SF) ominaisuuksia. Kolmannessa vaiheessa kuvattiin potilaiden (n=35) ja hoitajien (n=29) näkemyksiä elämänlaatua tukevista hoitotyön menetelmistä. Neljännessä vaiheessa arvioitiin kolmen erilaisen potilasopetuksen vaikutuksia potilaiden (n=311) elämänlaatuun. Aineisto kerättiin vuosina 2005–2007.
Potilaat nimesivät useimmiten terveyden, perheen, harrastukset, työn tai opiskelun sekä sosiaaliset suhteet tärkeimmiksi elämänlaadun alueikseen. Potilaiden elämänlaadun todettiin olevan heikentynyt. Tutkimustulokset osoittivat EQ-5D:n sisäisen johdonmukaisuuden olevan kohtalaisen ja Q-LES-Q:n hyvän. Molempien elämänlaatumittareiden pätevyys ja käytettävyys osoittautuivat kohtalaisiksi skitsofreniaa sairastavien potilaiden elämänlaadun mittaamiseen. Hoidon suunnitteluun liittyvät, voimaannuttavat, sosiaaliset ja aktivoivat hoitotyön menetelmät sekä turvallisuuteen ja fyysiseen terveyteen liittyvät hoitotyön menetelmät olivat potilaiden ja hoitajien kuvausten mukaan hoitotyön menetelmiä, joilla tuetaan potilaiden elämänlaatua ja joita tulee edelleen kehittää. Eri potilasopetusmenetelmien vaikutuksia arvioitaessa todettiin potilaiden elämänlaadun parantuneen merkitsevästi kaikissa potilasopetusryhmissä. Eri potilasopetusten välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.
Tutkimustulosten perusteella suositellaan hoidon aikana tapahtuvaa skitsofreniaa sairastavien potilaiden elämänlaadun arviointia niin hoidon suunnittelun kuin hoidon arvioinnin pohjaksi. Elämänlaadun arvioinnissa tulee käyttää luotettavia ja käyttökelpoisia mittareita. Lisäksi suositellaan hoitotyön interventioiden kehittämistä, jotta ne entistä paremmin parantaisivat potilaiden elämänlaatua.
Patients named health, family, leisure activities, work or study, and social relationships most frequently as their important QoL areas. It emerged that patients’ QoL was impaired. Examination of two QoL instruments showed that the EQ-5D has moderate and the Q-LES-Q SF good internal consistency. Moreover, both instruments proved to be reasonably valid and feasible for use with patients with schizophrenia. Altogether six nursing interventions which nurses use to support patients’ QoL, and which should be further developed were identified from nurses’ descriptions: interventions related to care planning, empowering interventions, social interventions, activating interventions, security interventions, and interventions to support physical health. Evaluation of different patient education methods showed that patients’ QoL improved significantly during follow-up. No significant differences between groups were found.
In light of the findings it is recommended to assess QoL of patients with schizophrenia as a basis for care planning and care evaluation in clinical settings. Valid and feasible instruments should be used in this assessment. Moreover, it is recommend that nursing interventions should be further developed to better improve patients’ QoL.
Potilaat nimesivät useimmiten terveyden, perheen, harrastukset, työn tai opiskelun sekä sosiaaliset suhteet tärkeimmiksi elämänlaadun alueikseen. Potilaiden elämänlaadun todettiin olevan heikentynyt. Tutkimustulokset osoittivat EQ-5D:n sisäisen johdonmukaisuuden olevan kohtalaisen ja Q-LES-Q:n hyvän. Molempien elämänlaatumittareiden pätevyys ja käytettävyys osoittautuivat kohtalaisiksi skitsofreniaa sairastavien potilaiden elämänlaadun mittaamiseen. Hoidon suunnitteluun liittyvät, voimaannuttavat, sosiaaliset ja aktivoivat hoitotyön menetelmät sekä turvallisuuteen ja fyysiseen terveyteen liittyvät hoitotyön menetelmät olivat potilaiden ja hoitajien kuvausten mukaan hoitotyön menetelmiä, joilla tuetaan potilaiden elämänlaatua ja joita tulee edelleen kehittää. Eri potilasopetusmenetelmien vaikutuksia arvioitaessa todettiin potilaiden elämänlaadun parantuneen merkitsevästi kaikissa potilasopetusryhmissä. Eri potilasopetusten välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.
Tutkimustulosten perusteella suositellaan hoidon aikana tapahtuvaa skitsofreniaa sairastavien potilaiden elämänlaadun arviointia niin hoidon suunnittelun kuin hoidon arvioinnin pohjaksi. Elämänlaadun arvioinnissa tulee käyttää luotettavia ja käyttökelpoisia mittareita. Lisäksi suositellaan hoitotyön interventioiden kehittämistä, jotta ne entistä paremmin parantaisivat potilaiden elämänlaatua.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2839]