Italian kieli, Oulun yliopisto ja monikielisyyspolitiikka: Kun diskurssit ja käytänteet kohtaavat
Kukkohovi, Pirkko (2011-05-14)
Italian kieli, Oulun yliopisto ja monikielisyyspolitiikka: Kun diskurssit ja käytänteet kohtaavat
(14.05.2011)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4592-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4592-4
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee monikielisyyspolitiikkaa ja sen paikallista toteutumista. Kriittisen diskurssianalyysin viitekehystä käyttäen tutkin monipuolisen kielitaidon institutionaalisen diskurssin tulkintoja ja sen sosiaalisen kontekstin käytänteitä, historiaa ja nykytilaa. Tutkin, mikä merkitys Oulun yliopiston kielikeskuksella ja sen kielivalikoimalla on paikallisesti ja alueellisesti niin opiskelijoiden kuin yliopiston kansainvälistymisen kannalta. Tutkin, miten monikielisyyspolitiikan päämäärät toteutuvat ja miten sitä voidaan tulevaisuudessa tukea. Työ koostuu johdannosta, neljästä erillisestä osasta ja päätännöstä.
Tutkimuksen osassa I kuvaan italian kielen opetuksen 36-vuotista historiaa ja siihen liittyviä vaiheita yliopiston perustamisesta aina nykypäivään. Sen rinnalla kuvaan kielikeskuksen kielten opetusvirkojen kehitystä ja Oulun yliopiston laajentumista ja kansainvälistymistä.
Osassa II tarkastelen muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana italian kielen opiskelijamäärissä ja opintosuorituksissa. Vertailen Oulun yliopiston pienten kielten opiskelijamäärien kehitystä, tiedekuntakohtaisia eroja niissä sekä eri kielikeskusten italian kielen opiskelijamäärien kehitystä vuoden 2005 tutkinnonuudistuksen voimaantulon jälkeen.
Osassa III tutkin monipuolisen kielitaidon diskurssin sosiaalista todellisuutta opiskelijoiden näkökulmasta eli käsittelen italian kielen opiskelijoille suunnatun syksyn 2008 kyselytutkimuksen tuloksia. Opiskelijoiden taustatietojen kuvauksen lisäksi kyselyssä kartoitettiin opiskelumotivaation osatekijöitä ja opiskelun esteitä.
Osassa IV tarkastelen monikielisyyspolitiikan diskurssin tekstejä, niiden tulkintaa ja toteutumista. Mukana ovat kielikoulutuspoliittiset linjaukset eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Pohdin Oulun yliopiston merkitystä monipuolisen kielitaidon tukijana ja kehittäjänä sen vaikutusalueella sekä monipuolisen kielitaidon merkitystä opiskelijoiden kannalta. Tarkastelen myös italian kielen asemaa maailmalla. Mukana on kuvausta opettajan ja opiskelun arjesta peruskoulutuksen kontekstissa Oulun alueella. Yliopistokontekstissa kuvaan monipuolisen kielitaidon merkitystä kansainvälistymisen ja kansainvälisen liikkuvuuden kannalta, tutkinnonuudistuksen vaikutuksia kielten ja erityisesti italian kielen opiskeluun sekä Oulun yliopiston nykyhistorian viimeisimpiä vaiheita. Neljännessä osassa yhdistyvät tutkimuksen eri osien tulokset eli peilaan monipuoliseen kielitaitoon liittyvää institutionaalista diskurssia tutkimuksessa ilmenneisiin diskurssin sosiaalisen todellisuuden ilmiöihin.
Tutkimuksessa ilmeni, etteivät kansallisen ja paikallisen tason institutionaalisen kielikoulutuspoliittisen diskurssin tekstit minimitulkinnaltaan olleet monikielisyyttä tukevia korkeakoulukontekstissa. Oulun tapaus osoittaa, miten yliopistouudistuksessa päätöksentekovastuu on siirtynyt yliopiston hallinnon virkamiehille ja kielikoulutuspolitiikan päätöksiä tehdään sivutuotteena irrallaan kielikoulutuksen kentästä ilman pitkän tähtäimen kielikoulutuksen suunnittelua. Oulun yliopiston tarkastelussa nou-ivat esille kieliopintojen sekalaiset käytänteet tutkinnoissa ja kokonaisnäkemyksen puute kieliopinnoista, kielikeskuksen ja kieliopintojen irrallisuus muusta sosiaalisesta kontekstista sekä viime kädessä niukkenevista resursseista taisteltaessa kieliopintojen ja kielivalikoiman karsiminen, mikä on ristiriidassa yhteiskunnan, työelämän ja opiskelijoiden kielitaidon ja sen monipuolisuuden vaateiden kanssa. Neljännen osan lopussa esitän minimiedellytyksiä ja toimenpiteitä, joiden pohjalta kielten opiskelua voisi kehittää jatkumona niin, että monipuolisen kielitaidon hankkiminen olisi mahdollista alueelliset, paikalliset ja yksilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen. La lingua italiana, l’Università di Oulu e la politica del plurilinguismo: Tra discorsi e pratiche.
Nella ricerca discuto della politica del plurilinguismo e di come essa si realizza. Descrivo la storia e la situa-zione odierna dell’insegnamento e dello studio d’italiano all’Università di Oulu. Con l’analisi critica del discorso discuto le interpretazioni del discorso istituzionale sul plurilinguismo nell’educazione e come si manifestano nei contesti sociali. Cerco la risposta alla domanda: quale importanza ha il Centro Linguistico e il suo repertorio linguistico per l’internazionalizzazione degli studenti e dell’Università stessa? Analizzo come gli obiettivi dell’acquisizione delle competenze di lingue si realizzino e come queste possano essere sostenute in futuro. Lo studio consiste in una introduzione, in quattro sezioni autonome e nella conlusione.
Nella prima parte tratto la storia di 36 anni dell’insegnamento della lingua italiana e le sue diverse fasi par-tendo dalla fondazione dell’Università e arrivando fino ad oggi. Parallelamente descrivo lo sviluppo degli incarichi dell’insegnamento nel Centro Linguistico e le strategie dell’internazionalizzazione dell’Università di Oulu.
Nella seconda parte analizzo lo sviluppo del numero di studenti e di crediti d’italiano ottenuti negli ultimi dieci anni dividendoli secondo le facoltà di provenienza. Confronto le lingue meno studiate (francese, giappo-nese, italiano, russo e spagnolo) al Centro Linguistico di Oulu e lo studio dell’italiano nei Centri Linguistici della Finlandia dal 2005, anno in cui è entrato in vigore il nuovo sistema di studio.
Nella terza parte descrivo dal punto di vista degli studenti la realtà sociale del discorso sul plurilinguismo. Analizzo i risultati del questionario sottoposto agli studenti che frequentavano i corsi d’italiano del Centro Linguistico dell’Università di Oulu nell’autunno 2008. Descrivo il profilo degli studenti e le loro competenze plurilinguistiche. Inoltre analizzo le fonti della loro motivazione per l’apprendimento dell’italiano e, allo stesso tempo, i problemi riscontrati e i fattori esterni che causano la demotivazione.
La quarta parte si concentra sull’analisi dei testi del discorso istituzionale della politica del plurilinguismo e su come vengono interpretati e realizzati in diversi contesti. Tratto quindi i lineamenti della politica linguistica a livello europeo, nazionale e locale. Cerco di definire il ruolo dell’Università di Oulu nel sostenere e promuo-vere il plurilinguismo nel Nord della Finlandia e l’importanza delle conoscenze plurilinguistiche dal punto di vista degli studenti. Descrivo quale ruolo ha la lingua italiana nel mondo. Descrivo la realtà sociale di un inse-gnante e di un alunno della scuola dell’obbligo di una lingua meno studiata nella città di Oulu. Nel contesto universitario descrivo l’importanza delle competenze plurilinguistiche per l’internazionalizzazione e la mobilità degli studenti. Discuto le conseguenze delle nuove lauree per lo studio delle lingue e in particolare della lingua italiana. Nella quarta parte sono concentrati i risultati di tutta la ricerca: confronto i fenomeni della realtà sociale con il discorso istituzionale sul plurilinguismo.
Dei risultati più importanti della ricerca ne riassumo qui due: 1) le interpretazioni dei testi del discorso istituzionale sul plurilinguismo non sostengono lo sviluppo delle competenze plurilinguistiche; 2) dall’analisi delle pratiche sociali risulta che l’acquisizione delle competenze plurilinguistiche rimane esclusa dal suo contesto sociale.
Alla fine della quarta parte presento le proposte su come promuovere l’acquisizione di diverse lingue in modo continuo prendendo in considerazione le particolarità regionali e locali e gli interessi personali.
Tutkimuksen osassa I kuvaan italian kielen opetuksen 36-vuotista historiaa ja siihen liittyviä vaiheita yliopiston perustamisesta aina nykypäivään. Sen rinnalla kuvaan kielikeskuksen kielten opetusvirkojen kehitystä ja Oulun yliopiston laajentumista ja kansainvälistymistä.
Osassa II tarkastelen muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana italian kielen opiskelijamäärissä ja opintosuorituksissa. Vertailen Oulun yliopiston pienten kielten opiskelijamäärien kehitystä, tiedekuntakohtaisia eroja niissä sekä eri kielikeskusten italian kielen opiskelijamäärien kehitystä vuoden 2005 tutkinnonuudistuksen voimaantulon jälkeen.
Osassa III tutkin monipuolisen kielitaidon diskurssin sosiaalista todellisuutta opiskelijoiden näkökulmasta eli käsittelen italian kielen opiskelijoille suunnatun syksyn 2008 kyselytutkimuksen tuloksia. Opiskelijoiden taustatietojen kuvauksen lisäksi kyselyssä kartoitettiin opiskelumotivaation osatekijöitä ja opiskelun esteitä.
Osassa IV tarkastelen monikielisyyspolitiikan diskurssin tekstejä, niiden tulkintaa ja toteutumista. Mukana ovat kielikoulutuspoliittiset linjaukset eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Pohdin Oulun yliopiston merkitystä monipuolisen kielitaidon tukijana ja kehittäjänä sen vaikutusalueella sekä monipuolisen kielitaidon merkitystä opiskelijoiden kannalta. Tarkastelen myös italian kielen asemaa maailmalla. Mukana on kuvausta opettajan ja opiskelun arjesta peruskoulutuksen kontekstissa Oulun alueella. Yliopistokontekstissa kuvaan monipuolisen kielitaidon merkitystä kansainvälistymisen ja kansainvälisen liikkuvuuden kannalta, tutkinnonuudistuksen vaikutuksia kielten ja erityisesti italian kielen opiskeluun sekä Oulun yliopiston nykyhistorian viimeisimpiä vaiheita. Neljännessä osassa yhdistyvät tutkimuksen eri osien tulokset eli peilaan monipuoliseen kielitaitoon liittyvää institutionaalista diskurssia tutkimuksessa ilmenneisiin diskurssin sosiaalisen todellisuuden ilmiöihin.
Tutkimuksessa ilmeni, etteivät kansallisen ja paikallisen tason institutionaalisen kielikoulutuspoliittisen diskurssin tekstit minimitulkinnaltaan olleet monikielisyyttä tukevia korkeakoulukontekstissa. Oulun tapaus osoittaa, miten yliopistouudistuksessa päätöksentekovastuu on siirtynyt yliopiston hallinnon virkamiehille ja kielikoulutuspolitiikan päätöksiä tehdään sivutuotteena irrallaan kielikoulutuksen kentästä ilman pitkän tähtäimen kielikoulutuksen suunnittelua. Oulun yliopiston tarkastelussa nou-ivat esille kieliopintojen sekalaiset käytänteet tutkinnoissa ja kokonaisnäkemyksen puute kieliopinnoista, kielikeskuksen ja kieliopintojen irrallisuus muusta sosiaalisesta kontekstista sekä viime kädessä niukkenevista resursseista taisteltaessa kieliopintojen ja kielivalikoiman karsiminen, mikä on ristiriidassa yhteiskunnan, työelämän ja opiskelijoiden kielitaidon ja sen monipuolisuuden vaateiden kanssa. Neljännen osan lopussa esitän minimiedellytyksiä ja toimenpiteitä, joiden pohjalta kielten opiskelua voisi kehittää jatkumona niin, että monipuolisen kielitaidon hankkiminen olisi mahdollista alueelliset, paikalliset ja yksilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen.
Nella ricerca discuto della politica del plurilinguismo e di come essa si realizza. Descrivo la storia e la situa-zione odierna dell’insegnamento e dello studio d’italiano all’Università di Oulu. Con l’analisi critica del discorso discuto le interpretazioni del discorso istituzionale sul plurilinguismo nell’educazione e come si manifestano nei contesti sociali. Cerco la risposta alla domanda: quale importanza ha il Centro Linguistico e il suo repertorio linguistico per l’internazionalizzazione degli studenti e dell’Università stessa? Analizzo come gli obiettivi dell’acquisizione delle competenze di lingue si realizzino e come queste possano essere sostenute in futuro. Lo studio consiste in una introduzione, in quattro sezioni autonome e nella conlusione.
Nella prima parte tratto la storia di 36 anni dell’insegnamento della lingua italiana e le sue diverse fasi par-tendo dalla fondazione dell’Università e arrivando fino ad oggi. Parallelamente descrivo lo sviluppo degli incarichi dell’insegnamento nel Centro Linguistico e le strategie dell’internazionalizzazione dell’Università di Oulu.
Nella seconda parte analizzo lo sviluppo del numero di studenti e di crediti d’italiano ottenuti negli ultimi dieci anni dividendoli secondo le facoltà di provenienza. Confronto le lingue meno studiate (francese, giappo-nese, italiano, russo e spagnolo) al Centro Linguistico di Oulu e lo studio dell’italiano nei Centri Linguistici della Finlandia dal 2005, anno in cui è entrato in vigore il nuovo sistema di studio.
Nella terza parte descrivo dal punto di vista degli studenti la realtà sociale del discorso sul plurilinguismo. Analizzo i risultati del questionario sottoposto agli studenti che frequentavano i corsi d’italiano del Centro Linguistico dell’Università di Oulu nell’autunno 2008. Descrivo il profilo degli studenti e le loro competenze plurilinguistiche. Inoltre analizzo le fonti della loro motivazione per l’apprendimento dell’italiano e, allo stesso tempo, i problemi riscontrati e i fattori esterni che causano la demotivazione.
La quarta parte si concentra sull’analisi dei testi del discorso istituzionale della politica del plurilinguismo e su come vengono interpretati e realizzati in diversi contesti. Tratto quindi i lineamenti della politica linguistica a livello europeo, nazionale e locale. Cerco di definire il ruolo dell’Università di Oulu nel sostenere e promuo-vere il plurilinguismo nel Nord della Finlandia e l’importanza delle conoscenze plurilinguistiche dal punto di vista degli studenti. Descrivo quale ruolo ha la lingua italiana nel mondo. Descrivo la realtà sociale di un inse-gnante e di un alunno della scuola dell’obbligo di una lingua meno studiata nella città di Oulu. Nel contesto universitario descrivo l’importanza delle competenze plurilinguistiche per l’internazionalizzazione e la mobilità degli studenti. Discuto le conseguenze delle nuove lauree per lo studio delle lingue e in particolare della lingua italiana. Nella quarta parte sono concentrati i risultati di tutta la ricerca: confronto i fenomeni della realtà sociale con il discorso istituzionale sul plurilinguismo.
Dei risultati più importanti della ricerca ne riassumo qui due: 1) le interpretazioni dei testi del discorso istituzionale sul plurilinguismo non sostengono lo sviluppo delle competenze plurilinguistiche; 2) dall’analisi delle pratiche sociali risulta che l’acquisizione delle competenze plurilinguistiche rimane esclusa dal suo contesto sociale.
Alla fine della quarta parte presento le proposte su come promuovere l’acquisizione di diverse lingue in modo continuo prendendo in considerazione le particolarità regionali e locali e gli interessi personali.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2860]