Kolme näkökulmaa julkisen suun terveydenhuollon toimintaan – Jyväskylän asukkaiden, päättäjien ja työntekijöiden odotukset, käsitykset ja kokemukset
Paavola, Pirkko (2012-02-24)
Kolme näkökulmaa julkisen suun terveydenhuollon toimintaan – Jyväskylän asukkaiden, päättäjien ja työntekijöiden odotukset, käsitykset ja kokemukset
(24.02.2012)
Annales Universitatis Turkuensis C 332 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4896-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4896-3
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin Jyväskylän asukkaiden, päättäjien ja suun terveydenhuollon työntekijöiden palveluodotuksia sekä niiden toteutumista Jyväskylän julkisessa suun terveydenhuollossa sekä verrattuna ympäristökuntiin. Toiseksi tutkittiin päättäjien ja suun terveydenhuollon työntekijöiden käsityksiä alan työmotivaatioon vaikuttavista tekijöistä Jyväskylässä ja ympäristökunnissa. Kolmas tutkimuskohde oli työhyvinvointi, jota selvitettiin Jyväskylässä ja seitsemässä muussa julkisessa suun terveydenhuollossa sekä Jyväskylän yksityishammaslääkäreiden vastaanotoilla. Tutkimuksen tiedot kerättiin postikyselynä, johon vastasi 1 151 asukasta, 125 päättäjää ja 388 suun terveydenhuollon työntekijää.
Tulokset osoittivat, että Jyväskylän julkisen suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ei kuultu tarpeeksi kuntalaisia eikä alan ammattilaisia. Palvelut toteutuivat useammin päättäjien kuin asukkaiden ja työntekijöiden odotusten mukaisesti. Asukkaiden odotukset olivat lähempänä työntekijöiden kuin päättäjien odotuksia. Suurimmat erot olivat päättäjien ja alan ammattilaisten välillä. Jyväskylän päättäjät eivät tunteneet tarpeeksi julkisessa suun terveydenhuollossa tehtävän työn vaatimuksia eivätkä sen erityispiirteitä.
Jyväskylän ja ympäristökuntien välillä asukkaiden, päättäjien ja alan ammattilaisten odotukset suun terveydenhuollon palveluista erosivat vain vähän. Sen sijaan palveluiden toteutumisessa erot olivat suuremmat. Palvelut toimivat monilta osin paremmin ympäristökunnissa kuin Jyväskylässä.
Jyväskylän suun terveydenhuollon työelämän laadussa oli ongelmia ja ne olivat suuremmat kuin verrokkiterveyskeskuksissa ja Jyväskylän yksityishammaslääkäreiden vastaanotoilla. Hyvä fyysinen työympäristö sekä hyvä työajan hallinta olivat voimavaratekijöitä, jotka Jyväskylän suun terveydenhuollossa suojasivat työntekijöitä työn kuormittavuuden haitallisilta vaikutuksilta. Työelämän laadun parantaminen vaatisi erityisesti näiden voimavarojen vahvistamista. Päättäjien tulisi tiedostaa niiden vaikutus työntekijöiden työmotivaatioon ja resursoida julkista suun terveydenhuoltoa riittävästi siellä tehtävän työn vaatimuksiin nähden. Kaiken kaikkiaan suun terveydenhuollon merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille ja elämänlaadulle pitäisi paremmin ottaa huomioon Jyväskylän julkisessa terveydenhuollossa resursseja jaettaessa sekä toimintatapoja ja palvelurakenteita uudistettaessa.
Tuloksellisuus suun terveydenhuollossa edellyttäisi, että palveluja kehitettäisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin sekä kuntalaisten että työelämän tarpeita resurssien antamissa rajoissa. Jyväskylässä tarvittaisiin asukkaiden, päättäjien ja suun terveydenhuollon työntekijöiden välillä jatkuvaa vuoropuhelua ja parempaa tiedon välittymistä. Monipuolisen tiedon perusteella päättäjät pystyisivät palveluja järjestäessään sovittamaan paremmin yhteen eri osapuolten tarpeet ja tavoitteet sekä ratkaisemaan intressiristiriitoja. The study focused on the service expectations of Jyväskylä residents, decision-makers and oral health care personnel, and the realisation of these expectations within public oral health services in Jyväskylä, also compared to the surrounding municipalities. Secondly, the study surveyed the views of decision-makers and oral health care personnel regarding the determinants of work motivation within the field in Jyväskylä and the surrounding municipalities. The third research focus was occupational wellness, which was investigated in Jyväskylä and seven other municipal oral health care units, as well as at pri-vate dental clinics in Jyväskylä. The research data were collected via a mail questionnaire, which was responded to by 1 151 residents, 125 decision-makers and 388 oral health care professionals.
The results showed that the views of residents and professionals were not sufficiently taken into account in organising public oral health services in Jyväskylä. The services were more often imple-mented in compliance with the expectations of decision-makers than those of residents and profes-sionals. The residents‟ expectations were closer to the professionals‟ expectations than to those of the decision-makers. The differences were clearest between the decision-makers and the profession-als. The decision-makers in Jyväskylä lacked sufficient knowledge of the requirements and special characteristics of work within public oral health services.
There were only slight differences between Jyväskylä and the surrounding municipalities as regards the service expectations of all the target groups. In the implementation of the services, instead, the differences were more significant. In many aspects, the services functioned better in the surrounding municipalities than in Jyväskylä.
In the public oral health care units in Jyväskylä, problems were detected with regard to working life quality, and these were larger than at the control health centres and private dental clinics in Jyväskylä. A good physical work environment and good working hour management were resource factors that protected employees against the harmful effects of heavy workload. In order to improve working life quality, these resources in particular should be strengthened. The decision-makers should rec-ognise their impact on staff‟s work motivation and allocate sufficient resources to public oral health care in relation to job demands. All in all, the significance of oral health services for the residents‟ wellbeing and quality of life should be better taken into account when allocating resources and re-newing practices and service structures within public health services in Jyväskylä.
In order to increase cost-effectiveness in oral health services, the services should be developed to optimally meet the needs of both residents and working life, within the limits of the resources avail-able. A continuous dialogue and more effective distribution of information between the residents, decision-makers and oral health care staff would be needed in Jyväskylä. In organising the services, versatile information would enable the decision-makers to better integrate the different parties‟ needs and aims, as well as to resolve conflicts of interest.
Tulokset osoittivat, että Jyväskylän julkisen suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ei kuultu tarpeeksi kuntalaisia eikä alan ammattilaisia. Palvelut toteutuivat useammin päättäjien kuin asukkaiden ja työntekijöiden odotusten mukaisesti. Asukkaiden odotukset olivat lähempänä työntekijöiden kuin päättäjien odotuksia. Suurimmat erot olivat päättäjien ja alan ammattilaisten välillä. Jyväskylän päättäjät eivät tunteneet tarpeeksi julkisessa suun terveydenhuollossa tehtävän työn vaatimuksia eivätkä sen erityispiirteitä.
Jyväskylän ja ympäristökuntien välillä asukkaiden, päättäjien ja alan ammattilaisten odotukset suun terveydenhuollon palveluista erosivat vain vähän. Sen sijaan palveluiden toteutumisessa erot olivat suuremmat. Palvelut toimivat monilta osin paremmin ympäristökunnissa kuin Jyväskylässä.
Jyväskylän suun terveydenhuollon työelämän laadussa oli ongelmia ja ne olivat suuremmat kuin verrokkiterveyskeskuksissa ja Jyväskylän yksityishammaslääkäreiden vastaanotoilla. Hyvä fyysinen työympäristö sekä hyvä työajan hallinta olivat voimavaratekijöitä, jotka Jyväskylän suun terveydenhuollossa suojasivat työntekijöitä työn kuormittavuuden haitallisilta vaikutuksilta. Työelämän laadun parantaminen vaatisi erityisesti näiden voimavarojen vahvistamista. Päättäjien tulisi tiedostaa niiden vaikutus työntekijöiden työmotivaatioon ja resursoida julkista suun terveydenhuoltoa riittävästi siellä tehtävän työn vaatimuksiin nähden. Kaiken kaikkiaan suun terveydenhuollon merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille ja elämänlaadulle pitäisi paremmin ottaa huomioon Jyväskylän julkisessa terveydenhuollossa resursseja jaettaessa sekä toimintatapoja ja palvelurakenteita uudistettaessa.
Tuloksellisuus suun terveydenhuollossa edellyttäisi, että palveluja kehitettäisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin sekä kuntalaisten että työelämän tarpeita resurssien antamissa rajoissa. Jyväskylässä tarvittaisiin asukkaiden, päättäjien ja suun terveydenhuollon työntekijöiden välillä jatkuvaa vuoropuhelua ja parempaa tiedon välittymistä. Monipuolisen tiedon perusteella päättäjät pystyisivät palveluja järjestäessään sovittamaan paremmin yhteen eri osapuolten tarpeet ja tavoitteet sekä ratkaisemaan intressiristiriitoja.
The results showed that the views of residents and professionals were not sufficiently taken into account in organising public oral health services in Jyväskylä. The services were more often imple-mented in compliance with the expectations of decision-makers than those of residents and profes-sionals. The residents‟ expectations were closer to the professionals‟ expectations than to those of the decision-makers. The differences were clearest between the decision-makers and the profession-als. The decision-makers in Jyväskylä lacked sufficient knowledge of the requirements and special characteristics of work within public oral health services.
There were only slight differences between Jyväskylä and the surrounding municipalities as regards the service expectations of all the target groups. In the implementation of the services, instead, the differences were more significant. In many aspects, the services functioned better in the surrounding municipalities than in Jyväskylä.
In the public oral health care units in Jyväskylä, problems were detected with regard to working life quality, and these were larger than at the control health centres and private dental clinics in Jyväskylä. A good physical work environment and good working hour management were resource factors that protected employees against the harmful effects of heavy workload. In order to improve working life quality, these resources in particular should be strengthened. The decision-makers should rec-ognise their impact on staff‟s work motivation and allocate sufficient resources to public oral health care in relation to job demands. All in all, the significance of oral health services for the residents‟ wellbeing and quality of life should be better taken into account when allocating resources and re-newing practices and service structures within public health services in Jyväskylä.
In order to increase cost-effectiveness in oral health services, the services should be developed to optimally meet the needs of both residents and working life, within the limits of the resources avail-able. A continuous dialogue and more effective distribution of information between the residents, decision-makers and oral health care staff would be needed in Jyväskylä. In organising the services, versatile information would enable the decision-makers to better integrate the different parties‟ needs and aims, as well as to resolve conflicts of interest.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2839]