Päämääriä, ajelehtimista, tietämättömyyttä, etsintää: Koulutusvalinnat, opinnot ja koulutuksen vaihtaminen yliopisto-opiskelijoiden kokemana 2000 -luvun taitteessa
Mäkinen-Streng, Mirka (2012-03-09)
Päämääriä, ajelehtimista, tietämättömyyttä, etsintää: Koulutusvalinnat, opinnot ja koulutuksen vaihtaminen yliopisto-opiskelijoiden kokemana 2000 -luvun taitteessa
Mäkinen-Streng, Mirka
(09.03.2012)
Annales Universitatis Turkuensis C 333 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4910-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4910-6
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan yliopisto-opiskelua, opintojen kokemista ja niiden kulkua alkaen koulutusvalinnoista. Lisäksi tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja kuvaamaan yliopisto-opintojen aikaista koulutuksen vaihtamista prosessina. Kyseessä on seurantatutkimus Turun yliopistossa vuonna 1998 aloittaneesta opiskelijakohortista. Tutkittavat opiskelijat valittiin sillä perusteella, että he vastasivat kolmeen opintoja koskevaan kyselyyn ja olivat vähintään kolmen vuoden ajan läsnä olevina opiskelijoina. Opiskelijat (n=440) jaettiin neljään vertailuryhmään: 1) opintoihinsa tyytyväiset, 2) ensimmäisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneet, 3) toisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneet ja 4) koulutusta vaihtaa halunneet. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta kyselystä, opintorekisteriaineistosta ja koulutusta opintojen aikana vaihtaneiden opiskelijoiden haastatteluista (n=22). Kyselyt tehtiin ensimmäisen, toisen ja kolmannen opintovuoden kevätlukukausilla ja haastattelut vuonna 2002, jolloin opiskelijat opiskelivat Turun yliopistossa neljättä tai viidettä vuotta.
Kyselyiden avulla tutkittiin eroavatko koulutusta vaihtaneet opiskelijat muista opiskelijoista rakenteellisilta tekijöiltään tai opintokokemuksissaan. Opintorekisteriaineiston perusteella tutkittiin eroavatko koulutusta vaihtaneet opiskelijat koulutuksessa pysyneistä opiskelijoista opintojen kulussa. Kyselyiden ja haastatteluiden avulla tutkittiin minkälaisia tietoja ja odotuksia opiskelijoilla oli yliopisto-opiskelusta ollut ennen opintojen aloittamista. Haastatteluiden perusteella tutkittiin mitä syitä koulutuksen vaihtamisen taustalla oli ja minkälaisina kertomuksina koulutuksen vaihtamisprosessi näyttäytyi.
Koulutusta vaihtaneet opiskelijat erosivat koulutuksessa pysyneistä opiskelijoista aiemman koulutuksen määrän, iän ja perheellisyyden suhteen. Verrattaessa ensimmäisen ja toisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneita opiskelijoita keskenään havaittiin näillä ryhmillä olevan erilainen perhetausta. Koulutusta valittaessa tärkein tekijä oli kiinnostus alaa kohtaan. Toiseksi voimakkain hakutekijä oli muilla paitsi ensimmäisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneilla valmiudet haluttuun ammattiin. Vuorostaan ensimmäisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneilla toiseksi tärkein tekijä hakeutumisessa oli helppo sisäänpääsy opintoihin. Suurin osa opiskelijoista oli päässyt ensisijaisesti haluamaansa koulutukseen. Koulutusta myöhemmin vaihtaneissa ryhmissä ja koulutuksen vaihtoa halunneiden ryhmässä ensisijaisesti haluttuun koulutukseen päässeitä oli alle puolet.
Odotukset opiskelusta eivät täysin täyttyneet ensimmäisen puolen vuoden opiskelun aikana. Tutkittujen ryhmien välillä havaittiin eroja kokemuksissa koulutuksen sopivuudesta itselle. Koulutuksen vaihtaminen oli myönteinen kokemus, ja uusi koulutus koettiin aiempaa koulutusta sopivammaksi itselle. Kolmannen vuoden kevätlukukaudella omaa koulutusta kohtaan koettu kiinnostus oli voimakasta muissa ryhmissä paitsi koulutuksen vaihtoa halunneissa. Harvimmin positiivisia tunteita opiskelua kohtaan kokivat vaihtoa halunneet opiskelijat. Koulutuksen vaihtaminen vähensi opintoihin kiinnittymättömyyttä. Koulutuksen vaihtoa halunneiden kokemukset nykyisen koulutuksensa ilmapiiristä olivat negatiivisimpia. Koulutuksen vaihtaminen vaikutti myönteisesti myös opetuksen kokemiseen. Opinnot etenivät kaikissa tutkituissa ryhmissä tasaisesti. Koulutuksen vaihtamisen jälkeisenä vuonna opinnot etenivät vaihtaneissa ryhmissä keskimääräistä enemmän.
Haastatteluiden mukaan pääasiallisia syitä koulutuksen vaihtamiselle olivat päätyminen toissijaiseen koulutukseen ja pettyminen aloittamaansa koulutukseen. Narratiivien analyysin avulla tutkimuksessa löydettiin neljä erilaista tarinaa vaihtamisprosessista: 1) toissijaisesta koulutuksesta ensisijaiseen koulutukseen vaihtaminen, 2) ensisijaiseen koulutukseen pettyminen, 3) kiinnostavampaan koulutukseen ajautuminen ja 4) oman alan löytyminen etsinnän kautta.
Vaikka koulutuspolitiikassa koulutuksen vaihtaminen nähdään ongelmana, oli se tämän tutkimuksen mukaan opiskelijalle myönteinen kokemus. Tämän tutkimuksen perusteella tulisikin kiinnittää huomiota opiskelijoihin, jotka haluaisivat vaihtaa koulutuksesta toiseen. Heillä opintojen eteneminen osoittautui hitaimmaksi ja opintokokemukset negatiivisimmiksi. Koulutusta vaihtaneiden opiskelijoiden opintojen eteneminen näytti hitaalta verrattuna opintoihinsa tyytyväisiin opiskelijoihin. Koulutuksen vaihtamisen jälkeen opintojen eteneminen kuitenkin nopeutui ja opintotyytyväisyys lisääntyi. Goals, Floating, Unawareness, Searching: Higher education choices, studies and changing of the major subject experienced by university students at the turn of the 21st century
This doctoral thesis examines university studies, students’ experiences of their studies and their progress beginning from higher education choices. In addition, this study aims to understand and describe the process of major subject change during university studies at the University of Turku. This study is a follow-up of the student cohort enrolled as freshmen at the University of Turku in 1998. They answered three different surveys annually in 1999, 2000, 2001. Chosen for this study were those who students who had been enrolled as students for more than three years. Based on these criteria, students (n=440) then were divided into four research groups for comparison: 1) those who were satisfied with their studies, 2) those who changed their major subject after the first year of studies, 3) those who changed their major subject after the second year of studies, and 4) those who were willing to change their major subject. The primary source of in the present research consists of three surveys, data from the student register, and interviews (n=22) of those students who had changed their major subject during their university studies. The surveys were conducted during the spring term of the first, second and third years of study. The interviews were performed in 2002, when the interviewees were in their fourth or fifth year at the university.
On the basis of the surveys, differences were studied between students who had changed their major subject and those who had not. Particular emphasis was attached to their background, personal data and experiences of studies. On the basis of the data from the study register, the differences between the students as groups were analysed according to their study progress and success. Based on both the surveys and the interviews, students’ previous knowledge and expectations of university studies were examined. Furthermore, the aim of this study was to explore what the reasons were for changing major subject and what kind of narratives could be extracted from students’ interviews of the process of changing major subject.
Students who had changed their major subject differed from those who had not according to previous education, age and status as parent. Furthermore, the student groups who changed their major subject differed from each other in family background. Overall, the interest toward the contents of the subject was the most important selection criteria when choosing a major subject. Another important reason in most groups was the development of professional competence. Among the group of students who had changed their major subject after the first year of studies, the second most important reason was easiness of entrance. Most of the students had enrolled into their first preferred major subject because they had been accepted. Among those who had changed their major subject or wished to do so, more than half were students who had not been accepted for their first preference and thus chosen to study another subject while waiting to get accepted.
According to the study, students’ expectations of university studies were not fully met in the first half year of their studies. The individual sense of being suited for the subject differed from one group to another. Changing the major subject was a positive experience, and the new subject improved the sense of belonging among the rest who had made the same choice. During the third year of studies, interest in the current field of studies was strong among the most of the groups except among the group of students who wished to change their major subject. That group did not have such a strong interest in the field of current studies. Third year students who were willing to change their major subject less often had positive emotions toward their studies. By changing the major subject noncommitment decreased towards their studies. Among all groups, those students who wished to change their major subject experienced the atmosphere toward the studies most negatively. Changing major subject had a positive effect on the way teaching was perceived. The studies progressed evenly in all the groups. One year after the change of major subject, the progress of studies was faster when compared to the average progress of studies.
Based on the interviews, the most important reasons for changing the major subject were, firstly, ending up studying the secondly preferred major subject choice, and secondly, disappointment with the original major subject. By analysing narratives, four narratives of the process of changing the major subject were found: 1) changing from the second preferred major subject to the first one, 2) changing the major subject because of disappointment with the first choice major subject, 3) drifting to another, more interesting, major subject, 4) finding one’s own place as a result of searching. Although, in higher education policy changing the major subject has been seen as a problem, according to this study it was a positive experience for a student. According to this study, we should pay attention to those students who wish to change their major subject. Among that group progress of studies was the slowest of all the groups studied and their study experiences were the most negative. Progress of studies among students who changed their major subject seemed to be slow in contrast to students satisfied with their studies. However, after changing the major subject the progress of studies accelerated and satisfaction with their studies increased.
Kyselyiden avulla tutkittiin eroavatko koulutusta vaihtaneet opiskelijat muista opiskelijoista rakenteellisilta tekijöiltään tai opintokokemuksissaan. Opintorekisteriaineiston perusteella tutkittiin eroavatko koulutusta vaihtaneet opiskelijat koulutuksessa pysyneistä opiskelijoista opintojen kulussa. Kyselyiden ja haastatteluiden avulla tutkittiin minkälaisia tietoja ja odotuksia opiskelijoilla oli yliopisto-opiskelusta ollut ennen opintojen aloittamista. Haastatteluiden perusteella tutkittiin mitä syitä koulutuksen vaihtamisen taustalla oli ja minkälaisina kertomuksina koulutuksen vaihtamisprosessi näyttäytyi.
Koulutusta vaihtaneet opiskelijat erosivat koulutuksessa pysyneistä opiskelijoista aiemman koulutuksen määrän, iän ja perheellisyyden suhteen. Verrattaessa ensimmäisen ja toisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneita opiskelijoita keskenään havaittiin näillä ryhmillä olevan erilainen perhetausta. Koulutusta valittaessa tärkein tekijä oli kiinnostus alaa kohtaan. Toiseksi voimakkain hakutekijä oli muilla paitsi ensimmäisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneilla valmiudet haluttuun ammattiin. Vuorostaan ensimmäisen vuoden jälkeen koulutusta vaihtaneilla toiseksi tärkein tekijä hakeutumisessa oli helppo sisäänpääsy opintoihin. Suurin osa opiskelijoista oli päässyt ensisijaisesti haluamaansa koulutukseen. Koulutusta myöhemmin vaihtaneissa ryhmissä ja koulutuksen vaihtoa halunneiden ryhmässä ensisijaisesti haluttuun koulutukseen päässeitä oli alle puolet.
Odotukset opiskelusta eivät täysin täyttyneet ensimmäisen puolen vuoden opiskelun aikana. Tutkittujen ryhmien välillä havaittiin eroja kokemuksissa koulutuksen sopivuudesta itselle. Koulutuksen vaihtaminen oli myönteinen kokemus, ja uusi koulutus koettiin aiempaa koulutusta sopivammaksi itselle. Kolmannen vuoden kevätlukukaudella omaa koulutusta kohtaan koettu kiinnostus oli voimakasta muissa ryhmissä paitsi koulutuksen vaihtoa halunneissa. Harvimmin positiivisia tunteita opiskelua kohtaan kokivat vaihtoa halunneet opiskelijat. Koulutuksen vaihtaminen vähensi opintoihin kiinnittymättömyyttä. Koulutuksen vaihtoa halunneiden kokemukset nykyisen koulutuksensa ilmapiiristä olivat negatiivisimpia. Koulutuksen vaihtaminen vaikutti myönteisesti myös opetuksen kokemiseen. Opinnot etenivät kaikissa tutkituissa ryhmissä tasaisesti. Koulutuksen vaihtamisen jälkeisenä vuonna opinnot etenivät vaihtaneissa ryhmissä keskimääräistä enemmän.
Haastatteluiden mukaan pääasiallisia syitä koulutuksen vaihtamiselle olivat päätyminen toissijaiseen koulutukseen ja pettyminen aloittamaansa koulutukseen. Narratiivien analyysin avulla tutkimuksessa löydettiin neljä erilaista tarinaa vaihtamisprosessista: 1) toissijaisesta koulutuksesta ensisijaiseen koulutukseen vaihtaminen, 2) ensisijaiseen koulutukseen pettyminen, 3) kiinnostavampaan koulutukseen ajautuminen ja 4) oman alan löytyminen etsinnän kautta.
Vaikka koulutuspolitiikassa koulutuksen vaihtaminen nähdään ongelmana, oli se tämän tutkimuksen mukaan opiskelijalle myönteinen kokemus. Tämän tutkimuksen perusteella tulisikin kiinnittää huomiota opiskelijoihin, jotka haluaisivat vaihtaa koulutuksesta toiseen. Heillä opintojen eteneminen osoittautui hitaimmaksi ja opintokokemukset negatiivisimmiksi. Koulutusta vaihtaneiden opiskelijoiden opintojen eteneminen näytti hitaalta verrattuna opintoihinsa tyytyväisiin opiskelijoihin. Koulutuksen vaihtamisen jälkeen opintojen eteneminen kuitenkin nopeutui ja opintotyytyväisyys lisääntyi.
This doctoral thesis examines university studies, students’ experiences of their studies and their progress beginning from higher education choices. In addition, this study aims to understand and describe the process of major subject change during university studies at the University of Turku. This study is a follow-up of the student cohort enrolled as freshmen at the University of Turku in 1998. They answered three different surveys annually in 1999, 2000, 2001. Chosen for this study were those who students who had been enrolled as students for more than three years. Based on these criteria, students (n=440) then were divided into four research groups for comparison: 1) those who were satisfied with their studies, 2) those who changed their major subject after the first year of studies, 3) those who changed their major subject after the second year of studies, and 4) those who were willing to change their major subject. The primary source of in the present research consists of three surveys, data from the student register, and interviews (n=22) of those students who had changed their major subject during their university studies. The surveys were conducted during the spring term of the first, second and third years of study. The interviews were performed in 2002, when the interviewees were in their fourth or fifth year at the university.
On the basis of the surveys, differences were studied between students who had changed their major subject and those who had not. Particular emphasis was attached to their background, personal data and experiences of studies. On the basis of the data from the study register, the differences between the students as groups were analysed according to their study progress and success. Based on both the surveys and the interviews, students’ previous knowledge and expectations of university studies were examined. Furthermore, the aim of this study was to explore what the reasons were for changing major subject and what kind of narratives could be extracted from students’ interviews of the process of changing major subject.
Students who had changed their major subject differed from those who had not according to previous education, age and status as parent. Furthermore, the student groups who changed their major subject differed from each other in family background. Overall, the interest toward the contents of the subject was the most important selection criteria when choosing a major subject. Another important reason in most groups was the development of professional competence. Among the group of students who had changed their major subject after the first year of studies, the second most important reason was easiness of entrance. Most of the students had enrolled into their first preferred major subject because they had been accepted. Among those who had changed their major subject or wished to do so, more than half were students who had not been accepted for their first preference and thus chosen to study another subject while waiting to get accepted.
According to the study, students’ expectations of university studies were not fully met in the first half year of their studies. The individual sense of being suited for the subject differed from one group to another. Changing the major subject was a positive experience, and the new subject improved the sense of belonging among the rest who had made the same choice. During the third year of studies, interest in the current field of studies was strong among the most of the groups except among the group of students who wished to change their major subject. That group did not have such a strong interest in the field of current studies. Third year students who were willing to change their major subject less often had positive emotions toward their studies. By changing the major subject noncommitment decreased towards their studies. Among all groups, those students who wished to change their major subject experienced the atmosphere toward the studies most negatively. Changing major subject had a positive effect on the way teaching was perceived. The studies progressed evenly in all the groups. One year after the change of major subject, the progress of studies was faster when compared to the average progress of studies.
Based on the interviews, the most important reasons for changing the major subject were, firstly, ending up studying the secondly preferred major subject choice, and secondly, disappointment with the original major subject. By analysing narratives, four narratives of the process of changing the major subject were found: 1) changing from the second preferred major subject to the first one, 2) changing the major subject because of disappointment with the first choice major subject, 3) drifting to another, more interesting, major subject, 4) finding one’s own place as a result of searching. Although, in higher education policy changing the major subject has been seen as a problem, according to this study it was a positive experience for a student. According to this study, we should pay attention to those students who wish to change their major subject. Among that group progress of studies was the slowest of all the groups studied and their study experiences were the most negative. Progress of studies among students who changed their major subject seemed to be slow in contrast to students satisfied with their studies. However, after changing the major subject the progress of studies accelerated and satisfaction with their studies increased.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2839]