Burden of Influenza in Children
Silvennoinen, Heli (2012-11-23)
Burden of Influenza in Children
Silvennoinen, Heli
(23.11.2012)
Annales Universitatis Turkuensis D 1044 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5210-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5210-6
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Background: Most children with influenza are treated as outpatients but, especially
among young children, influenza-attributable illnesses often result in hospitalization.
However, relatively scarce data exist on the clinical picture and the full disease burden of
pediatric influenza. Prompt diagnosis of influenza could enable the institution of antiviral
therapy and adequate cohorting of patients. Data are needed to help clinicians correctly
suspect influenza at the time of hospital admission.
Aims and methods: We conducted a prospective 2-year cohort study of respiratory
infections in children aged ≤13 years to determine the incidence of influenza in outpatient
children and to assess the clinical presentation of influenza in various age groups seen
in primary care. We also determined the rates of different complications attributable
to influenza and the absenteeism of the children and their parents due to the child’s
influenza infection. We then conducted a further 16-year retrospective study of children
≤16 years of age, hospitalized with virologically confirmed influenza. We estimated
the population-based rates of hospitalizations and determined the primary admission
diagnoses of the hospitalized children in different age groups.
Results: The average annual rate of influenza was highest (179 / 1000) among children
<3 years old. In this age group, acute otitis media was diagnosed as a complication of
influenza in 40% of children. High fever was the most prominent sign of influenza,
and 20% of children <3 years of age had a fever ≥40oC. Most children had rhinitis
already during the first days of the illness. The average annual incidence of influenzarelated
hospitalization was highest (276 / 100,000) among infants <6 months of age, of
whom 52% were primarily admitted due to sepsis-like illnesses. Respiratory symptoms
accounted for 38% of the hospitalizations.
Conclusions: Influenza causes a substantial burden of illness on outpatient children and
their families. The clinical presentation of influenza is most severe in children <3 years of
age. The high incidence of influenza-associated hospitalizations among infants aged <6
months calls for more effective ways to prevent influenza in this age group. The clinical
manifestations of influenza vary widely in different age groups of children at the time of
hospital admission. Awareness of this phenomenon is important for the early recognition
of the illness and the potential initiation of effective antiviral treatment of these patients. Influenssan lapsille aiheuttama tautitaakka
Tausta: Vaikka suurin osa influenssaa sairastavista lapsista hoidetaan avohoidossa, erityisesti
pikkulapset joutuvat influenssan vuoksi usein sairaalahoitoon. Influenssan kliinisestä
kuvasta ja kokonaistautitaakasta lapsipotilailla on kuitenkin olemassa suhteellisen
vähän tutkimustietoa. Influenssan nopea tunnistaminen mahdollistaisi niin viruslääkehoidon
aloittamisen ajoissa kuin sairaalapotilaiden oikeanlaisen sijoittelun. Influenssan
varhaisesta oirekuvasta sairaalahoitoa tarvitsevilla lapsilla tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Tavoitteet ja menetelmät: Selvitimme kaksivuotisessa seurantatutkimuksessa
≤13-vuotiaiden lasten sairastuvuutta influenssaan sekä influenssan kliinistä taudinkuvaa
eri-ikäisillä avohoidossa hoidettavilla lapsilla. Tutkimme myös influenssan
aiheuttamien komplikaatioiden sekä taudista aiheutuvien lasten ja heidän vanhempiensa
poissaolojen esiintyvyyttä. Retrospektiivisen, väestöpohjaisen tutkimuksen
avulla selvitimme ≤16-vuotiaiden lasten influenssasta johtuvia sairaalahoitoja 16
vuoden seurantajakson aikana. Selvitimme niin influenssaan liittyvien sairaalahoitojen
esiintyvyyttä kuin influenssan oirekuvaa sairaalaan tulovaiheessa eri ikäryhmissä.
Tulokset: Influenssan ilmaantuvuus oli suurinta (179/1000 lasta) alle 3-vuotiaiden ryhmässä.
Akuutti välikorvatulehdus todettiin tässä ikäryhmässä noin 40 %:lla influenssaan
sairastuneista lapsista. Korkea kuume oli influenssan tyypillisin oire, ja 20 %:lla alle
3-vuotiaista lapsista kuumetta oli ≥40˚C. Suurimmalla osalla lapsista esiintyi nuhaa jo
taudin ensipäivistä alkaen. Influenssan aiheuttamien sairaalahoitojen ilmaantuvuus oli
suurinta alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla, joista 52 %:lla pääasiallinen sairaalaan joutumisen
syy oli sepsisepäily. Hengitystieoireet olivat tärkein sairaalahoidon syy 38 %:lla
influenssaan sairastuneista lapsista.
Päätelmät: Influenssa aiheuttaa lapsille ja heidän perheilleen merkittävän tautitaakan.
Influenssan kliininen kuva on vakavin alle 3-vuotiailla lapsilla. Koska influenssan aiheuttamat
sairaalahoidot ovat yleisimpiä alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla, influenssan ehkäisyyn
tarvittaisiin tehokkaampia keinoja nimenomaan tässä ikäryhmässä. Influenssan
oirekuvassa esiintyy suurta vaihtelua eri ikäryhmissä sairaalaan tulovaiheessa. Tämän
huomioon ottaminen on tärkeää influenssan nopeaksi tunnistamiseksi ja mahdollisen viruslääkehoidon
aloittamiseksi ajoissa.
among young children, influenza-attributable illnesses often result in hospitalization.
However, relatively scarce data exist on the clinical picture and the full disease burden of
pediatric influenza. Prompt diagnosis of influenza could enable the institution of antiviral
therapy and adequate cohorting of patients. Data are needed to help clinicians correctly
suspect influenza at the time of hospital admission.
Aims and methods: We conducted a prospective 2-year cohort study of respiratory
infections in children aged ≤13 years to determine the incidence of influenza in outpatient
children and to assess the clinical presentation of influenza in various age groups seen
in primary care. We also determined the rates of different complications attributable
to influenza and the absenteeism of the children and their parents due to the child’s
influenza infection. We then conducted a further 16-year retrospective study of children
≤16 years of age, hospitalized with virologically confirmed influenza. We estimated
the population-based rates of hospitalizations and determined the primary admission
diagnoses of the hospitalized children in different age groups.
Results: The average annual rate of influenza was highest (179 / 1000) among children
<3 years old. In this age group, acute otitis media was diagnosed as a complication of
influenza in 40% of children. High fever was the most prominent sign of influenza,
and 20% of children <3 years of age had a fever ≥40oC. Most children had rhinitis
already during the first days of the illness. The average annual incidence of influenzarelated
hospitalization was highest (276 / 100,000) among infants <6 months of age, of
whom 52% were primarily admitted due to sepsis-like illnesses. Respiratory symptoms
accounted for 38% of the hospitalizations.
Conclusions: Influenza causes a substantial burden of illness on outpatient children and
their families. The clinical presentation of influenza is most severe in children <3 years of
age. The high incidence of influenza-associated hospitalizations among infants aged <6
months calls for more effective ways to prevent influenza in this age group. The clinical
manifestations of influenza vary widely in different age groups of children at the time of
hospital admission. Awareness of this phenomenon is important for the early recognition
of the illness and the potential initiation of effective antiviral treatment of these patients.
Tausta: Vaikka suurin osa influenssaa sairastavista lapsista hoidetaan avohoidossa, erityisesti
pikkulapset joutuvat influenssan vuoksi usein sairaalahoitoon. Influenssan kliinisestä
kuvasta ja kokonaistautitaakasta lapsipotilailla on kuitenkin olemassa suhteellisen
vähän tutkimustietoa. Influenssan nopea tunnistaminen mahdollistaisi niin viruslääkehoidon
aloittamisen ajoissa kuin sairaalapotilaiden oikeanlaisen sijoittelun. Influenssan
varhaisesta oirekuvasta sairaalahoitoa tarvitsevilla lapsilla tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Tavoitteet ja menetelmät: Selvitimme kaksivuotisessa seurantatutkimuksessa
≤13-vuotiaiden lasten sairastuvuutta influenssaan sekä influenssan kliinistä taudinkuvaa
eri-ikäisillä avohoidossa hoidettavilla lapsilla. Tutkimme myös influenssan
aiheuttamien komplikaatioiden sekä taudista aiheutuvien lasten ja heidän vanhempiensa
poissaolojen esiintyvyyttä. Retrospektiivisen, väestöpohjaisen tutkimuksen
avulla selvitimme ≤16-vuotiaiden lasten influenssasta johtuvia sairaalahoitoja 16
vuoden seurantajakson aikana. Selvitimme niin influenssaan liittyvien sairaalahoitojen
esiintyvyyttä kuin influenssan oirekuvaa sairaalaan tulovaiheessa eri ikäryhmissä.
Tulokset: Influenssan ilmaantuvuus oli suurinta (179/1000 lasta) alle 3-vuotiaiden ryhmässä.
Akuutti välikorvatulehdus todettiin tässä ikäryhmässä noin 40 %:lla influenssaan
sairastuneista lapsista. Korkea kuume oli influenssan tyypillisin oire, ja 20 %:lla alle
3-vuotiaista lapsista kuumetta oli ≥40˚C. Suurimmalla osalla lapsista esiintyi nuhaa jo
taudin ensipäivistä alkaen. Influenssan aiheuttamien sairaalahoitojen ilmaantuvuus oli
suurinta alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla, joista 52 %:lla pääasiallinen sairaalaan joutumisen
syy oli sepsisepäily. Hengitystieoireet olivat tärkein sairaalahoidon syy 38 %:lla
influenssaan sairastuneista lapsista.
Päätelmät: Influenssa aiheuttaa lapsille ja heidän perheilleen merkittävän tautitaakan.
Influenssan kliininen kuva on vakavin alle 3-vuotiailla lapsilla. Koska influenssan aiheuttamat
sairaalahoidot ovat yleisimpiä alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla, influenssan ehkäisyyn
tarvittaisiin tehokkaampia keinoja nimenomaan tässä ikäryhmässä. Influenssan
oirekuvassa esiintyy suurta vaihtelua eri ikäryhmissä sairaalaan tulovaiheessa. Tämän
huomioon ottaminen on tärkeää influenssan nopeaksi tunnistamiseksi ja mahdollisen viruslääkehoidon
aloittamiseksi ajoissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2797]