The use of dietary supplements and medication among Finnish elite athletes
Aavikko, Anni (2012-12-15)
The use of dietary supplements and medication among Finnish elite athletes
Aavikko, Anni
(15.12.2012)
Annales Universitatis Turkuensis D 1048 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5251-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5251-9
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Background: Dietary supplements are widely used among elite athletes but the prevalence
of dietary supplement use among Finnish elite athletes is largely not known. The use of
asthma medication is common among athletes. In 2009, the World Anti-Doping Agency
(WADA) and the International Olympic Committee (IOC) removed the need to document
asthma by lung function tests before the use of inhaled β2-agonists. Data about medication
use by Paralympic athletes (PA) is limited to a study conducted at the Athens Paralympics.
Aims: To investigate the prevalence of the use of self-reported dietary supplements, the
use of physician-prescribed medication and the prevalence of physician-diagnosed asthma
and allergies among Finnish Olympic athletes (OA). In addition, the differences in the selfreported
physician-prescribed medication use were compared between the Finnish Olympic
and the Paralympic athletes.
Subjects and methods: Two cross-sectional studies were conducted in Finnish Olympic
athletes receiving financial support from the Finnish Olympic Committee in 2002 (n=446)
and in 2009 (n=372) and in Finnish top-level Paralympic athletes (n= 92) receiving financial
support from Finnish Paralympic committee in 2006. The results of the Paralympic study
were compared with the results of the Olympic study conducted in 2009. Both Olympic and
Paralympic athletes filled in a similar semi-structured questionnaires.
Results: Dietary supplements were used by 81% of the athletes in 2002 and by 73% of the
athletes in 2009. After adjusting for age-, sex- and type of sport, the odds ratio OR (95%
confidence interval, CI) for use of any dietary supplement was significantly less in 2009
as compared with the 2002 situation (OR 0.62; 95% CI 0.43-0.90). Vitamin D was used
by 0.7% of the athletes in year 2002 but by 2% in 2009 (ns, p = 0.07). The use of asthma
medication increased from 10.4 % in 2002 to 13.7% in 2009 (adjusted OR 1.71; 95% CI
1.08-2.69). For example, fixed combinations of inhaled long-acting β2-agonists (LABA)
and inhaled corticosteroids (ICS) were used three times more commonly in 2009 than in
2002 (OR 3.38; 95% CI 1.26-9.12). The use of any physician-prescribed medicines (48.9%
vs. 33.3%, adjusted OR 1.99; 95% CI 1.13-3.51), painkilling medicines (adjusted OR 2.61;
95% CI 1.18-5.78), oral antibiotics (adjusted OR 4.10; 95% CI 1.30-12.87) and anti-epileptic
medicines (adjusted OR 37.09; 95% CI 5.92-232.31) was more common among the PA than
in the OA during the previous seven days.
Conclusions: The use of dietary supplements is on the decline among Finnish Olympic athletes.
The intake of some essential micronutrients, such as vitamin D, is suprisingly low and this may
even cause harm in those well-trained athletes. The use of asthma medication, especially fixed
combinations of LABAs and ICS, is clearly increasing among Finnish Olympic athletes. The
use of any physician-prescribed medicine, especially those to treat chronic diseases, seems to
be more common among the Paralympians than in the Olympic athletes. Lääkkeiden ja lisäravinteiden käyttö suomalaisilla huippu-urheilijoilla.
Tausta: Huippu-urheilijoiden lisäravinteiden käytön tiedetään olevan yleistä. Lisäravinteiden
käyttöä suomalaisessa urheilussa ei kuitenkaan ole tutkittu. Urheilijat käyttävät astmalääkkeitä
normaaliväestöä enemmän. Vuonna 2009 maailman antidopingkomitea (WADA)
sekä kansainvälinen olympiakomitea (KOK) poistivat säädöksen, jonka mukaan urheilijan
astma on dokumentoitava keuhkojen toimintatutkimuksin, ennen inhaloitavien β2-agonistien
käyttöön ottoa. Paralympiaurheilijoiden lääkkeiden käytöstä on julkaistu ainoastaan yksi tutkimus
Ateenan paralympialasten yhteydessä.
Tavoite: Tutkia suomalaisten olympiaurheilijoiden lisäravinteiden ja lääkkeiden käyttöä
sekä lääkärin diagnosoiman astman ja allergian esiintymistä suomalaisilla olympiaurheilijoilla.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lääkkeiden käytön eroja suomalaisilla paralympiaja
olympiaurheilijoilla.
Menetelmät: Tutkimus suoritettiin kahtena poikkileikkaustutkimuksena suomalaisille
olympiaurheilijoille vuonna 2002 (n= 446) ja vuonna 2009 (n=372) sekä vuonna 2006 paralympiaurheilijoille
(n=92), jotka saivat kyseisinä vuosina rahallista tukea suomen Olympia-
ja Paralympiakomiteoilta. Paralympiatutkimuksesta saatuja tuloksia verrattiin vuoden
2009 olympiaurheilijoille tehdyn tutkimuksen tuloksiin. Olympia- ja paralympiaurheilijat
vastasivat samanlaiseen puolistruktroituun kyselylomakkeeseen.
Tulokset: Lisäravinteita käytti vuonna 2002 81% urheilijoista ja vuonna 2009 73% urheilijoista.
Iän- sukupuolen ja lajiryhmien vakioimisen jälkeen lisäravinteiden käyttö oli merkitsevästi
vähäisempää vuonna 2009 kuin vuonna 2002 (vakioitu riskisuhde 0.62; 95% luottamusväli
0.43-0.90). D-vitamiinivalmisteita käytti vuonna 2002 0.7% urheilijoista ja vuonna
2009 2% urheilijoista (p = 0.07). Astmalääkkeitä käytti vuonna 2002 10.1% ja vuonna 2009
13.7% urheilijoista (riskisuhde, 1.71, 95% luottamusväli 1.08-2.69). Inhaloitavaa kortisonia
ja pitkävaikutteista β2-agonistia sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö lisääntyi kolminkertaisesti
tutkimusvuosien välillä (riskisuhde 3.38; 95% luottamusväli 1.26-9.12). Viimeisten
seitsemän päivän aikana paralympiaurheilijat käyttivät olympiaurheilijoita merkitsevästi
enemmän mitä tahansa lääkärin määräämiä lääkkeitä (48.9% vs. 33.3% vakioitu riskisuhde,
1.99; 95% luottamusväli 1.13-3.51), kipulääkkeitä (vakioitu riskisuhde 2.61; 95% luottamusväli
1.18-5.78), suun kautta otettavia antibiootteja (vakioitu riskisuhde 4.10; 95% CI
1.30-12.87) sekä epilepsialääkkeitä (vakioitu riskisuhde, 37.09; 95% CI 5.92-232.31).
Johtopäätökset: Suomalaisten olympiaurheilijoiden lisäravinteiden käyttö on
vähenemässä. Joidenkin välttämättömien vitamiinien ja hivenaineiden, kuten D-vitamiinin
käyttö on kuitenkin huolestuttavan vähäistä. Suomalaisten olympiaurheilijoiden
astmalääkkeiden, erityisesti inhaloitavaa kortisonia ja pitkävaikutteista β2-agonistia
sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö on lisääntymässä. Paralympiaurheilijat käyttävät
olympiaurheilijoita enemmän kroonisten sairauksien hoitoon käytettäviä lääkkeitä.
of dietary supplement use among Finnish elite athletes is largely not known. The use of
asthma medication is common among athletes. In 2009, the World Anti-Doping Agency
(WADA) and the International Olympic Committee (IOC) removed the need to document
asthma by lung function tests before the use of inhaled β2-agonists. Data about medication
use by Paralympic athletes (PA) is limited to a study conducted at the Athens Paralympics.
Aims: To investigate the prevalence of the use of self-reported dietary supplements, the
use of physician-prescribed medication and the prevalence of physician-diagnosed asthma
and allergies among Finnish Olympic athletes (OA). In addition, the differences in the selfreported
physician-prescribed medication use were compared between the Finnish Olympic
and the Paralympic athletes.
Subjects and methods: Two cross-sectional studies were conducted in Finnish Olympic
athletes receiving financial support from the Finnish Olympic Committee in 2002 (n=446)
and in 2009 (n=372) and in Finnish top-level Paralympic athletes (n= 92) receiving financial
support from Finnish Paralympic committee in 2006. The results of the Paralympic study
were compared with the results of the Olympic study conducted in 2009. Both Olympic and
Paralympic athletes filled in a similar semi-structured questionnaires.
Results: Dietary supplements were used by 81% of the athletes in 2002 and by 73% of the
athletes in 2009. After adjusting for age-, sex- and type of sport, the odds ratio OR (95%
confidence interval, CI) for use of any dietary supplement was significantly less in 2009
as compared with the 2002 situation (OR 0.62; 95% CI 0.43-0.90). Vitamin D was used
by 0.7% of the athletes in year 2002 but by 2% in 2009 (ns, p = 0.07). The use of asthma
medication increased from 10.4 % in 2002 to 13.7% in 2009 (adjusted OR 1.71; 95% CI
1.08-2.69). For example, fixed combinations of inhaled long-acting β2-agonists (LABA)
and inhaled corticosteroids (ICS) were used three times more commonly in 2009 than in
2002 (OR 3.38; 95% CI 1.26-9.12). The use of any physician-prescribed medicines (48.9%
vs. 33.3%, adjusted OR 1.99; 95% CI 1.13-3.51), painkilling medicines (adjusted OR 2.61;
95% CI 1.18-5.78), oral antibiotics (adjusted OR 4.10; 95% CI 1.30-12.87) and anti-epileptic
medicines (adjusted OR 37.09; 95% CI 5.92-232.31) was more common among the PA than
in the OA during the previous seven days.
Conclusions: The use of dietary supplements is on the decline among Finnish Olympic athletes.
The intake of some essential micronutrients, such as vitamin D, is suprisingly low and this may
even cause harm in those well-trained athletes. The use of asthma medication, especially fixed
combinations of LABAs and ICS, is clearly increasing among Finnish Olympic athletes. The
use of any physician-prescribed medicine, especially those to treat chronic diseases, seems to
be more common among the Paralympians than in the Olympic athletes.
Tausta: Huippu-urheilijoiden lisäravinteiden käytön tiedetään olevan yleistä. Lisäravinteiden
käyttöä suomalaisessa urheilussa ei kuitenkaan ole tutkittu. Urheilijat käyttävät astmalääkkeitä
normaaliväestöä enemmän. Vuonna 2009 maailman antidopingkomitea (WADA)
sekä kansainvälinen olympiakomitea (KOK) poistivat säädöksen, jonka mukaan urheilijan
astma on dokumentoitava keuhkojen toimintatutkimuksin, ennen inhaloitavien β2-agonistien
käyttöön ottoa. Paralympiaurheilijoiden lääkkeiden käytöstä on julkaistu ainoastaan yksi tutkimus
Ateenan paralympialasten yhteydessä.
Tavoite: Tutkia suomalaisten olympiaurheilijoiden lisäravinteiden ja lääkkeiden käyttöä
sekä lääkärin diagnosoiman astman ja allergian esiintymistä suomalaisilla olympiaurheilijoilla.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lääkkeiden käytön eroja suomalaisilla paralympiaja
olympiaurheilijoilla.
Menetelmät: Tutkimus suoritettiin kahtena poikkileikkaustutkimuksena suomalaisille
olympiaurheilijoille vuonna 2002 (n= 446) ja vuonna 2009 (n=372) sekä vuonna 2006 paralympiaurheilijoille
(n=92), jotka saivat kyseisinä vuosina rahallista tukea suomen Olympia-
ja Paralympiakomiteoilta. Paralympiatutkimuksesta saatuja tuloksia verrattiin vuoden
2009 olympiaurheilijoille tehdyn tutkimuksen tuloksiin. Olympia- ja paralympiaurheilijat
vastasivat samanlaiseen puolistruktroituun kyselylomakkeeseen.
Tulokset: Lisäravinteita käytti vuonna 2002 81% urheilijoista ja vuonna 2009 73% urheilijoista.
Iän- sukupuolen ja lajiryhmien vakioimisen jälkeen lisäravinteiden käyttö oli merkitsevästi
vähäisempää vuonna 2009 kuin vuonna 2002 (vakioitu riskisuhde 0.62; 95% luottamusväli
0.43-0.90). D-vitamiinivalmisteita käytti vuonna 2002 0.7% urheilijoista ja vuonna
2009 2% urheilijoista (p = 0.07). Astmalääkkeitä käytti vuonna 2002 10.1% ja vuonna 2009
13.7% urheilijoista (riskisuhde, 1.71, 95% luottamusväli 1.08-2.69). Inhaloitavaa kortisonia
ja pitkävaikutteista β2-agonistia sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö lisääntyi kolminkertaisesti
tutkimusvuosien välillä (riskisuhde 3.38; 95% luottamusväli 1.26-9.12). Viimeisten
seitsemän päivän aikana paralympiaurheilijat käyttivät olympiaurheilijoita merkitsevästi
enemmän mitä tahansa lääkärin määräämiä lääkkeitä (48.9% vs. 33.3% vakioitu riskisuhde,
1.99; 95% luottamusväli 1.13-3.51), kipulääkkeitä (vakioitu riskisuhde 2.61; 95% luottamusväli
1.18-5.78), suun kautta otettavia antibiootteja (vakioitu riskisuhde 4.10; 95% CI
1.30-12.87) sekä epilepsialääkkeitä (vakioitu riskisuhde, 37.09; 95% CI 5.92-232.31).
Johtopäätökset: Suomalaisten olympiaurheilijoiden lisäravinteiden käyttö on
vähenemässä. Joidenkin välttämättömien vitamiinien ja hivenaineiden, kuten D-vitamiinin
käyttö on kuitenkin huolestuttavan vähäistä. Suomalaisten olympiaurheilijoiden
astmalääkkeiden, erityisesti inhaloitavaa kortisonia ja pitkävaikutteista β2-agonistia
sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö on lisääntymässä. Paralympiaurheilijat käyttävät
olympiaurheilijoita enemmän kroonisten sairauksien hoitoon käytettäviä lääkkeitä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2864]