Five Baltic Ports Togehter: Forecasts, Trends and Recommendations
Holma, Elisa; Hunt, Tõnis; Lappalainen, Anssi; Mustonen, Maria; Nõmmela, Kaidi; Portsmuth, Raivo; Yliskylä-Peuralahti, Johanna (2014-01-13)
Five Baltic Ports Togehter: Forecasts, Trends and Recommendations
Holma, Elisa
Hunt, Tõnis
Lappalainen, Anssi
Mustonen, Maria
Nõmmela, Kaidi
Portsmuth, Raivo
Yliskylä-Peuralahti, Johanna
(13.01.2014)
Publications of the Centre for Maritime Studies, University of Turku A 68 Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
The ports of Stockholm, Tallinn, Helsinki, Naantali and Turku play key roles in making
the Central Baltic region accessible. Effective, competitive, eco-friendly and safe port
procedures and solutions for the transportation of goods are of major importance for
trade in the Baltic Sea region. This report presents the most essential results and
recommendations of the PENTA project, which focused on how ports could better
comprehend and face current and future challenges facing carriage of goods by sea.
Each of the four work packages (WPs) of the PENTA project analysed the changes from
a different perspective. WP2 focused on traffic flows between the PENTA ports. Its
main emphasis was on the ports, shipowners, and logistics companies that are the key
parties in freight transport and on the changes affecting the economy of those ports. In
WP3 noise as an environmental challenge for ports was investigated and the analysis
also shed light on the relationship between the port and the city. In WP4 procedures
related to safety, security and administrative procedures were researched. The main
emphasis was on identifying the requirements for the harmonisation of those
procedures.
Collaboration is highlighted throughout this report. In order to prepare for the future, it
was found that ports need to respond to growing competition, increasing costs and shifts
in customer demand by strengthening their existing partnerships with other actors in the
maritime cluster. Cargo and passenger transport are the main sources of income for
most ports. Cargo traffic between the PENTA ports is expected to grow steadily in the
future and the outlook for passenger traffic is positive. However, to prepare for the
future, ports should not only secure the core activities which generate revenue but also
seek alternative ways to make profit. In order to gain more transit traffic, it is suggested
that ports conduct a more thorough study of the future requirements for doing business
with Russia.
The investigation of noise at ports revealed two specific dilemmas that ports cannot
solve alone. Firstly, the noise made by vessels and, secondly, the relationship between
the port and the surrounding city. Vessels are the most important single noise source in
the PENTA ports and also one of the hardest noise sources to handle. Nevertheless, port
authorities in Finland and Sweden are held responsible for all noise in the port area,
including noise produced by vessels, which is noise the port authority can only
influence indirectly. Building housing by waterfront areas close to ports may also
initiate disagreements because inhabitants may want quiet areas, whereas port activities
always produce some noise from their traffic. The qualitative aspects of the noise
question, cooperating with the stakeholders and the communicating of issues related to
noise are just as important. We propose that ports should follow the logic of continuous
improvement in their noise management.
The administrative barriers discussed in this report are mainly caused by differences in
international and national legislation, variations in the customs procedures of each
country, the incompatibility of the IT systems used in maritime transport, noncompliance
with regulations regarding dangerous goods, and difficulties in applying
Schengen regulations to vessels from non-EU countries. Improving the situation is out
of the hands of the ports to do alone and requires joint action on a variety of levels,
including the EU, national authorities and across administrative borders. Tukholman, Tallinnan, Helsingin, Naantalin ja Turun satamat ovat merkittävässä
asemassa puhuttaessa Keskisellä Itämerellä tapahtuvasta meriliikenteestä.
Rahtiliikenteelle suunnitellut tehokkaat, kilpailukykyiset, ympäristöystävälliset ja
turvalliset satamatoiminnot sekä -ratkaisut ovat tärkeä osa Itämeren alueen kauppaa.
Tämä raportti esittelee PENTA-hankkeen tärkeimmät tulokset ja suositukset, jossa
selvitettiin miten satamat voisivat paremmin ymmärtää ja valmistautua nykypäivän sekä
tulevaisuuden meriliikenteen haasteisiin.
PENTA-hankkeen neljästä työpaketista jokainen analysoi tulevia muutoksia eri
näkökulmasta. Toinen työpaketti keskittyi liikennevirtoihin PENTA-satamien välillä.
Painotus kohdistui satamiin, varustamoihin ja logistiikkayrityksiin rahtiliikenteen
merkittävimpinä osapuolina, sekä muutoksiin jotka vaikuttavat yleiseen
taloustilanteeseen. Kolmannessa työpaketissa käsiteltiin melua satamien
ympäristöhaasteena sekä luotiin tämän pohjalta katsaus satamien ja kaupunkien välisille
suhteille. Neljännessä työpaketissa tutkittiin turvallisuuteen, turvatoimiin, sekä
hallinnollisiin toimenpiteisiin liittyviä seikkoja. Keskeisin tavoite oli osoittaa tarve
menettelytapojen harmonisoinnille.
Yhteistyön merkitystä korostetaan raportissa kautta linjan. Jotta satamat pystyisivät
valmistautumaan tulevaisuudenhaasteisiin, tulee näiden pystyä vastaamaan kasvavaan
kilpailuun, nouseviin kustannuksiin ja muutoksiin kuluttajien kysynnässä vahvistamalla
voimassa olevia kumppanuuksiaan meriklusterin sisällä. Rahti- ja matkustajaliikenteestä
aiheutuvat tulot ovat pääasiallinen tulonlähde useimmille satamista. PENTA-satamien
rahtiliikenteen odotetaan kasvavan tasaisesti tulevaisuudessa ja näkymät
matkustajaliikenteelle ovat myös positiiviset. Valmistauduttaessa tulevaisuuteen ei tulisi
ainoastaan keskittyä nykyisiin ydintoimintoihin vaan myös etsiä uusia tulonlähteitä.
Kauttakulkuliikenteen kasvattamiseksi on suositeltavaa, että satamat tekevät
perusteellisemman tutkimuksen Venäjän liiketoiminnan tulevaisuuden vaatimuksista.
Satamamelun tutkiminen paljasti kaksi dilemmaa, joita satamat eivät pysty yksin
ratkaisemaan. Ensimmäinen ongelma on aluksista lähtevä melu ja toinen ongelma on
sataman ja sitä ympäröivän kaupungin välinen suhde. Laivat ovat suurin yksittäinen
melunlähde PENTA-satamissa ja samalla yksi vaikeimmin pienennettävissä olevista.
Siitä huolimatta satamaviranomaisia pidetään vastuullisina kaikesta satama-alueella
syntyvästä melusta Suomessa ja Ruotsissa – mukaan lukien alusmelu johon satamat
eivät suoraan voi vaikuttaa. Asutuksen rakentaminen meren ääreen ja satamien lähelle
aiheuttaa myös erimielisyyksiä, sillä asukkaat kaipaavat usein hiljaisuutta ja
satamatoiminnot aiheuttavat aina jotain melua. Melukysymyksen laadulliset
näkökulmat, yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja meluasioista keskusteleminen ovat
kaikki tärkeitä asioita. Raportin suositus on, että satamien tulisi tehdä jatkuvia pieniä
parannuksia melun hallinnassa.
Raportissa käsiteltävät hallinnolliset hidasteet johtuvat pääasiassa maiden välisistä
laintulkinnoista ja niiden eroavaisuuksista, tullimenettelyistä, merenkulkualalla
käytettävien IT-järjestelmien yhteensopimattomuudesta ja muista sääntöjen
tulkintaeroista. Satamat eivät pysty yksin parantamaan tilannetta vaan se vaatii yhteisiä
ponnisteluja Euroopan Unionissa, kansallisella tasolla sekä eri hallinnollisten
toimijoiden välillä.
the Central Baltic region accessible. Effective, competitive, eco-friendly and safe port
procedures and solutions for the transportation of goods are of major importance for
trade in the Baltic Sea region. This report presents the most essential results and
recommendations of the PENTA project, which focused on how ports could better
comprehend and face current and future challenges facing carriage of goods by sea.
Each of the four work packages (WPs) of the PENTA project analysed the changes from
a different perspective. WP2 focused on traffic flows between the PENTA ports. Its
main emphasis was on the ports, shipowners, and logistics companies that are the key
parties in freight transport and on the changes affecting the economy of those ports. In
WP3 noise as an environmental challenge for ports was investigated and the analysis
also shed light on the relationship between the port and the city. In WP4 procedures
related to safety, security and administrative procedures were researched. The main
emphasis was on identifying the requirements for the harmonisation of those
procedures.
Collaboration is highlighted throughout this report. In order to prepare for the future, it
was found that ports need to respond to growing competition, increasing costs and shifts
in customer demand by strengthening their existing partnerships with other actors in the
maritime cluster. Cargo and passenger transport are the main sources of income for
most ports. Cargo traffic between the PENTA ports is expected to grow steadily in the
future and the outlook for passenger traffic is positive. However, to prepare for the
future, ports should not only secure the core activities which generate revenue but also
seek alternative ways to make profit. In order to gain more transit traffic, it is suggested
that ports conduct a more thorough study of the future requirements for doing business
with Russia.
The investigation of noise at ports revealed two specific dilemmas that ports cannot
solve alone. Firstly, the noise made by vessels and, secondly, the relationship between
the port and the surrounding city. Vessels are the most important single noise source in
the PENTA ports and also one of the hardest noise sources to handle. Nevertheless, port
authorities in Finland and Sweden are held responsible for all noise in the port area,
including noise produced by vessels, which is noise the port authority can only
influence indirectly. Building housing by waterfront areas close to ports may also
initiate disagreements because inhabitants may want quiet areas, whereas port activities
always produce some noise from their traffic. The qualitative aspects of the noise
question, cooperating with the stakeholders and the communicating of issues related to
noise are just as important. We propose that ports should follow the logic of continuous
improvement in their noise management.
The administrative barriers discussed in this report are mainly caused by differences in
international and national legislation, variations in the customs procedures of each
country, the incompatibility of the IT systems used in maritime transport, noncompliance
with regulations regarding dangerous goods, and difficulties in applying
Schengen regulations to vessels from non-EU countries. Improving the situation is out
of the hands of the ports to do alone and requires joint action on a variety of levels,
including the EU, national authorities and across administrative borders.
asemassa puhuttaessa Keskisellä Itämerellä tapahtuvasta meriliikenteestä.
Rahtiliikenteelle suunnitellut tehokkaat, kilpailukykyiset, ympäristöystävälliset ja
turvalliset satamatoiminnot sekä -ratkaisut ovat tärkeä osa Itämeren alueen kauppaa.
Tämä raportti esittelee PENTA-hankkeen tärkeimmät tulokset ja suositukset, jossa
selvitettiin miten satamat voisivat paremmin ymmärtää ja valmistautua nykypäivän sekä
tulevaisuuden meriliikenteen haasteisiin.
PENTA-hankkeen neljästä työpaketista jokainen analysoi tulevia muutoksia eri
näkökulmasta. Toinen työpaketti keskittyi liikennevirtoihin PENTA-satamien välillä.
Painotus kohdistui satamiin, varustamoihin ja logistiikkayrityksiin rahtiliikenteen
merkittävimpinä osapuolina, sekä muutoksiin jotka vaikuttavat yleiseen
taloustilanteeseen. Kolmannessa työpaketissa käsiteltiin melua satamien
ympäristöhaasteena sekä luotiin tämän pohjalta katsaus satamien ja kaupunkien välisille
suhteille. Neljännessä työpaketissa tutkittiin turvallisuuteen, turvatoimiin, sekä
hallinnollisiin toimenpiteisiin liittyviä seikkoja. Keskeisin tavoite oli osoittaa tarve
menettelytapojen harmonisoinnille.
Yhteistyön merkitystä korostetaan raportissa kautta linjan. Jotta satamat pystyisivät
valmistautumaan tulevaisuudenhaasteisiin, tulee näiden pystyä vastaamaan kasvavaan
kilpailuun, nouseviin kustannuksiin ja muutoksiin kuluttajien kysynnässä vahvistamalla
voimassa olevia kumppanuuksiaan meriklusterin sisällä. Rahti- ja matkustajaliikenteestä
aiheutuvat tulot ovat pääasiallinen tulonlähde useimmille satamista. PENTA-satamien
rahtiliikenteen odotetaan kasvavan tasaisesti tulevaisuudessa ja näkymät
matkustajaliikenteelle ovat myös positiiviset. Valmistauduttaessa tulevaisuuteen ei tulisi
ainoastaan keskittyä nykyisiin ydintoimintoihin vaan myös etsiä uusia tulonlähteitä.
Kauttakulkuliikenteen kasvattamiseksi on suositeltavaa, että satamat tekevät
perusteellisemman tutkimuksen Venäjän liiketoiminnan tulevaisuuden vaatimuksista.
Satamamelun tutkiminen paljasti kaksi dilemmaa, joita satamat eivät pysty yksin
ratkaisemaan. Ensimmäinen ongelma on aluksista lähtevä melu ja toinen ongelma on
sataman ja sitä ympäröivän kaupungin välinen suhde. Laivat ovat suurin yksittäinen
melunlähde PENTA-satamissa ja samalla yksi vaikeimmin pienennettävissä olevista.
Siitä huolimatta satamaviranomaisia pidetään vastuullisina kaikesta satama-alueella
syntyvästä melusta Suomessa ja Ruotsissa – mukaan lukien alusmelu johon satamat
eivät suoraan voi vaikuttaa. Asutuksen rakentaminen meren ääreen ja satamien lähelle
aiheuttaa myös erimielisyyksiä, sillä asukkaat kaipaavat usein hiljaisuutta ja
satamatoiminnot aiheuttavat aina jotain melua. Melukysymyksen laadulliset
näkökulmat, yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja meluasioista keskusteleminen ovat
kaikki tärkeitä asioita. Raportin suositus on, että satamien tulisi tehdä jatkuvia pieniä
parannuksia melun hallinnassa.
Raportissa käsiteltävät hallinnolliset hidasteet johtuvat pääasiassa maiden välisistä
laintulkinnoista ja niiden eroavaisuuksista, tullimenettelyistä, merenkulkualalla
käytettävien IT-järjestelmien yhteensopimattomuudesta ja muista sääntöjen
tulkintaeroista. Satamat eivät pysty yksin parantamaan tilannetta vaan se vaatii yhteisiä
ponnisteluja Euroopan Unionissa, kansallisella tasolla sekä eri hallinnollisten
toimijoiden välillä.
Kokoelmat
- Erillisteokset ja sarjat [752]