Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon

Abstract

Hoitotyön koulutukseen pyritään valitsemaan alalle soveltuvia, motivoituneita sekä teoreettisissa ja kliinisissä opinnoissa menestyviä opiskelijoita. Tämän seurantatutkimuksen tarkoituksena oli vertailla soveltuvuuskokeella ja kirjallisella kokeella valittujen hoitotyön opiskelijoiden osaamista ja opiskelumotivaatiota. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä tutkimustulosten perusteella hoitotyön koulutuksen opiskelijavalintoihin liittyviä kehittämisehdotuksia.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yhteen ammattikorkeakouluun syksyn 2002 ja syksyn 2004 välisenä aikana hoitotyön koulutukseen kahdella eri valintakoemenetelmällä valitut hoitotyön opiskelijat (N=626) (sairaanhoitotyö, terveydenhoitotyö, kätilötyö). Opiskelijaryhmistä muodostettiin kaksi kohorttia valintakoemenetelmän perusteella: soveltuvuuskoe (VAL1, N=368) ja kirjallinen koe (VAL2, N=258). Seurantatutkimuksen aineisto kerättiin opiskelijoiden opintorekisteristä sekä kahdella strukturoidulla mittarilla, joilla kartoitettiin hoitotyön opiskelijoiden itsearvioitua hoitotyön osaamista (OSAA-mittari) ja opiskelumotivaatiota (MOTI-mittari). Seurantatutkimuksen aineistonkeruu ajoittui opiskelijoiden kolmannelle lukukaudella (1. mittaus, 2004‒2006, VAL1 n=234, VAL2 n=126) ja valmistumisvaiheeseen (2. mittaus, 2006‒2009, VAL1 n=149, VAL2 n=108). Ensimmäisen mittauksen vastausprosentti oli 75,0 % ja toisen mittauksen 92,4 %. Aineistojen analysoinnissa käytettiin pitkittäistutkimukseen soveltuvia monimuuttujamenetelmiä.

Kahdella valintakoemenetelmällä valikoitui pienistä eroista huolimatta osaamiseltaan ja opiskelumotivaatioltaan hyvin samanlaisia opiskelijoita. Soveltuvuuskokeella valitut opiskelijat kokivat ryhmän kannustavuuden vahvemmaksi valmistumisvaiheessa kuin kirjallisella kokeella valitut. Kirjallisella kokeella valittujen opiskelijoiden kolmannen lukukauden arvosanoihin perustuva osaaminen oli parempaa kuin soveltuvuuskokeella valittujen opiskelijoiden. Suuntautumisvaihtoehto, hoitoalan työkokemus, peruskoulutus ja hakusija olivat merkittävimmin yhteydessä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Valintakoemenetelmä selitti eniten opiskelijoiden osaamisessa ja opiskelumotivaatiossa ilmenneitä eroja, joskin selitysosuudet jäivät alhaisiksi.

Kehittämisehdotukset kohdistuvat valintakoemenetelmien kehittämiseen ja säännölliseen arviointiin sekä alalle motivoituneisuuden määrittelyyn ja mittaamisen kehittämiseen. Jatkotutkimusaiheina ehdotetaan eri valintakoemenetelmien testaamista ja tutkimuksessa käytettyjen mittareiden edelleen kehittämistä.

Student selection in nursing education - A follow-up study of two selection methods and their relations to the knowledge, skills and study motivation of nursing students

Nursing schools aim to select students that are suitable for the nursing profession, motivated, successful in theoretical studies and in clinical practice. The purpose of this study was to compare two student selection methods (namely; a psychological test and a written exam) and their relations to student success and study motivation in pre-registration degree nursing programmes (nursing, public health nursing, midwifery).

The study subjects were nursing students who were admitted to a university of applied sciences in Southern Finland between autumn 2002–autumn 2004 (N=626). The subjects were divided into two cohorts based on their entry exam: a psychological test (cohort I) and a written exam (cohort II). Data collection included the use of student records and two structured questionnaires that measured the level of knowledge, skills and study motivation of the nursing students. The first point of data collection took place in their second year of studies (i.e. third semester, cohort I n=234, cohort II n=126) and the second point of data collection on their graduation (cohort I n=149, cohort II n=108). The response rates were 75% and 92.4% respectively. Data analysis was undertaken by using multivariate statistical analysis suitable for longitudinal research. Based on the results, there were very little differences in the knowledge, skills and study motivation of the nursing students between the two cohorts. The nursing students in cohort I perceived their study motivation to be stronger on their graduation than cohort II students. However, the nursing students in cohort II were more successful in theoretical studies than the cohort I students. Nursing programme, previous health-related work experience, previous education and current degree programme as the first choice of study were most significantly related to the knowledge, skills and study motivation of the nursing students. The student selection method most often explained the established differences between the cohorts regarding the knowledge, skills and motivation of the nursing students.

Future research and development should focus on continuous evaluation and development of different types of selection methods as well as defining and measuring nursing students’ motivation for profession. Further research should also focus on developing the instruments used in this study.