Rikottujen ikkunoiden nollatoleranssi. Tutkimus New Yorkin rikoksentorjunnan uuskonservatiivi-mallista Suomessa
Korander, Timo (2014-10-25)
Rikottujen ikkunoiden nollatoleranssi. Tutkimus New Yorkin rikoksentorjunnan uuskonservatiivi-mallista Suomessa
Korander, Timo
(25.10.2014)
Annales Universitatis Turkuensis C 390 Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5836-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5836-8
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Väitöskirja on kriminologista kontrollin ja rikoksentorjunnan tutkimusta sekä poliisitutkimusta. Kohteena on ympäri maailmaa levinnyt nollatoleranssiksi kutsuttu järjestyspoliisistrategia. Strategiaa kokeiltiin vuosituhannen vaihteessa vuoden kestäneessä järjestyksenvalvonnan hankkeessa Tampereella. Vaikka kyseessä oli kokeilu, niin tutkimuksessa osoitetaan toimintatavan olleen ja olevan pitkälti kiinteä osa perinteistä suomalaisen järjestyspoliisin toimintaperiaatetta.
Artikkeliväitöskirja sisältää viisi vuosina 1998–2005 julkaistua kirjoitusta. Kokoavan yhteenvetoartikkelin tutkimusongelmat ovat seuraavat: Millaisia ovat Yhdysvaltojen ja Suomen järjestyspoliisitoiminnan nollatoleranssien mekanismien, kontekstien ja vaikutusten keskeiset erot ja yhtäläisyydet? Millainen on Tampereen nollatoleranssikokeilu ja New Yorkin rikottujen ikkunoiden nollatoleranssi rikoksentorjunnan arvioinnin ja moraalisäätelyn esimerkkeinä?
Tampereen kokeilun prosessi- ja vaikuttavuusarviointitutkimus koostaa tutkimuksen empiirisen aineiston. Hankkeen alku- ja loppumittauksena toimi lomakekysely tamperelaisille (2 x n2000). Lisäksi analyysissä käytettiin kansalaiskyselyn uhrikyselyä, poliisin rikos- ja päivystyskeskustilastoja, Tilastokeskuksen tilastoja, hankkeen suoritelomakkeita sekä rangaistusvaatimus- ja rikesakkolomakkeita sekä kouluterveystutkimuksia. Tampereen poliiseille tehtiin lomakekysely ja teemahaastatteluja. Sosiaali-, nuoriso- ja vapaaehtoistyöntekijöitä sekä yli viisikymmentä tamperelaista nuorta sekä kymmenkunta tamperelaista aikuista haastateltiin. Yhdysvaltojen osalta nojaudutaan verrattain suureen määrään julkaistua korkeatasoista ja ajankohtaista kriminologista tutkimusta.
New Yorkiin ja Yhdysvaltoihin sovelletussa hallintavalta- ja moraalisäätelyanalyysissa rikotut ikkunat -teoria osoittautuu uuskonservatiiviseksi moraaliprojektiksi, joka opastaa kaupunkeja hankkimaan itselleen oikeuden tiukkaan järjestyksenvalvontaan. Aiemmin sen oli estänyt kansalaisoikeusmyönteinen lakien tulkinta. New Yorkissa ja Tampereella syntyi useita kielteisiä sivu- ja vastavaikutuksia, kuten ongelmien siirtymistä (displacement). Tämä on yksi keskeinen tulos tilannetorjunnan ja kontrollin tehostamisen ja kohdistamisen hankkeissa. Tulokset haastavat arvioimaan kriittisesti, ovatko kaikki lapsiin ja nuoriin kohdistuvat varhaisen puuttumisen hankkeet seuraustensa perusteella oikeutettuja. Zero Tolerance of Broken Windows. Research on New York's neoconservative model of crime prevention applied in Finland
The present study is criminological research on control and crime prevention as well as police research. The object of the study is the globally widespread uniformed police strategy called zero tolerance. The strategy was tested in a uniformed police project, Tampere, Finland, for during a period of 12 months at the turn of the millennium. Even though it was a new experiment, our study shows that the operation mode in question has been and still is an essential part of the traditional principles of the Finnish uniformed police.
The current article thesis includes five writings published in 1998-2005. The research questions are the following: What are the main differences and similarities in the mechanisms, contexts and effects of zero tolerance of the uniformed police actions both in the United States and Finland? What kind of examples do the zero tolerance experiment in Tampere and the zero tolerance of broken windows in New York give of evaluating crime prevention and moral regulation?
The process and effect evaluation study of the Tampere experiment makes up the main empirical data of this research. In order to collect the data, a survey was sent to 2,000 inhabitants of Tampere at the beginning and end of the project. The crime statistics analysis included a victim survey, police crime and emergency service statistics, statistics of summary penal orders and fixed fine forms, the statistics of Statistics Finland and the project's own performance forms. Tampere police officers were given surveys and theme interviews. Social, youth and volunteer workers and youngsters were interviewed. As for the United States, the study leans on a rather large amount of high quality and current criminological research.
From the perspective of moral regulation, the broken windows theory turns out to be an ideology of neoconservatism and a moral project that guides cities to obtain a right to rigid security control, which has earlier been restricted by the interpretation of the law favouring civil rights. Both in New York and Tampere, there were several negative side and counter effects, a fact which appears to be one central result in projects tightening up police control. The results of the present study suggest that new research is necessary to determine whether all early intervention projects targeted at children and young people are justified with regard to their consequences.
Artikkeliväitöskirja sisältää viisi vuosina 1998–2005 julkaistua kirjoitusta. Kokoavan yhteenvetoartikkelin tutkimusongelmat ovat seuraavat: Millaisia ovat Yhdysvaltojen ja Suomen järjestyspoliisitoiminnan nollatoleranssien mekanismien, kontekstien ja vaikutusten keskeiset erot ja yhtäläisyydet? Millainen on Tampereen nollatoleranssikokeilu ja New Yorkin rikottujen ikkunoiden nollatoleranssi rikoksentorjunnan arvioinnin ja moraalisäätelyn esimerkkeinä?
Tampereen kokeilun prosessi- ja vaikuttavuusarviointitutkimus koostaa tutkimuksen empiirisen aineiston. Hankkeen alku- ja loppumittauksena toimi lomakekysely tamperelaisille (2 x n2000). Lisäksi analyysissä käytettiin kansalaiskyselyn uhrikyselyä, poliisin rikos- ja päivystyskeskustilastoja, Tilastokeskuksen tilastoja, hankkeen suoritelomakkeita sekä rangaistusvaatimus- ja rikesakkolomakkeita sekä kouluterveystutkimuksia. Tampereen poliiseille tehtiin lomakekysely ja teemahaastatteluja. Sosiaali-, nuoriso- ja vapaaehtoistyöntekijöitä sekä yli viisikymmentä tamperelaista nuorta sekä kymmenkunta tamperelaista aikuista haastateltiin. Yhdysvaltojen osalta nojaudutaan verrattain suureen määrään julkaistua korkeatasoista ja ajankohtaista kriminologista tutkimusta.
New Yorkiin ja Yhdysvaltoihin sovelletussa hallintavalta- ja moraalisäätelyanalyysissa rikotut ikkunat -teoria osoittautuu uuskonservatiiviseksi moraaliprojektiksi, joka opastaa kaupunkeja hankkimaan itselleen oikeuden tiukkaan järjestyksenvalvontaan. Aiemmin sen oli estänyt kansalaisoikeusmyönteinen lakien tulkinta. New Yorkissa ja Tampereella syntyi useita kielteisiä sivu- ja vastavaikutuksia, kuten ongelmien siirtymistä (displacement). Tämä on yksi keskeinen tulos tilannetorjunnan ja kontrollin tehostamisen ja kohdistamisen hankkeissa. Tulokset haastavat arvioimaan kriittisesti, ovatko kaikki lapsiin ja nuoriin kohdistuvat varhaisen puuttumisen hankkeet seuraustensa perusteella oikeutettuja.
The present study is criminological research on control and crime prevention as well as police research. The object of the study is the globally widespread uniformed police strategy called zero tolerance. The strategy was tested in a uniformed police project, Tampere, Finland, for during a period of 12 months at the turn of the millennium. Even though it was a new experiment, our study shows that the operation mode in question has been and still is an essential part of the traditional principles of the Finnish uniformed police.
The current article thesis includes five writings published in 1998-2005. The research questions are the following: What are the main differences and similarities in the mechanisms, contexts and effects of zero tolerance of the uniformed police actions both in the United States and Finland? What kind of examples do the zero tolerance experiment in Tampere and the zero tolerance of broken windows in New York give of evaluating crime prevention and moral regulation?
The process and effect evaluation study of the Tampere experiment makes up the main empirical data of this research. In order to collect the data, a survey was sent to 2,000 inhabitants of Tampere at the beginning and end of the project. The crime statistics analysis included a victim survey, police crime and emergency service statistics, statistics of summary penal orders and fixed fine forms, the statistics of Statistics Finland and the project's own performance forms. Tampere police officers were given surveys and theme interviews. Social, youth and volunteer workers and youngsters were interviewed. As for the United States, the study leans on a rather large amount of high quality and current criminological research.
From the perspective of moral regulation, the broken windows theory turns out to be an ideology of neoconservatism and a moral project that guides cities to obtain a right to rigid security control, which has earlier been restricted by the interpretation of the law favouring civil rights. Both in New York and Tampere, there were several negative side and counter effects, a fact which appears to be one central result in projects tightening up police control. The results of the present study suggest that new research is necessary to determine whether all early intervention projects targeted at children and young people are justified with regard to their consequences.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2818]