AKUUTIN ETEISVÄRINÄN KAMMIOVASTEEN VAIKUTUS SÄHKÖISEN RYTMINSIIRRON ONNISTUMISEEN JA KOMPLIKAATIOIHIN
549.43 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1557
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jota esiintyy keskimäärin 0,5–1 % väestöstä.
Eteisvärinän merkittävin riskitekijä on ikä, joka lisää sekä eteisvärinän ilmaantuvuutta että
esiintyvyyttä. Myös monet muut tekijät, kuten verenpainetauti, diabetes, ylipaino ja alkoholin
liikakäyttö altistavat eteisvärinälle. Tromboembolisia komplikaatioita voi liittyä niin
hoitamattomaan eteisvärinään kuin varsinaiseen eteisvärinän hoitoonkin, kuten akuuttivaiheen
sähköiseen rytminsiirtoon. Rytminsiirron yhteydessä tromboembolisten komplikaatioiden riskin on
arvioitu olevan suurimmillaan toimenpidettä seuraavan kuukauden ajan.
Toistaiseksi tutkittua tietoa akuutin eli alle 48 tuntia kestäneen eteisvärinäkohtauksen
kammiovasteen vaikutuksista sähköisen rytminsiirron onnistumiseen, eteisvärinäkohtauksen
uusiutumiseen ja sähköisen rytminsiirron jälkeisiin komplikaatioihin on varsin vähän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää akuutin eteisvärinäkohtauksen kammiovasteen
vaikutusta sähköisen rytminsiirron onnistumiseen, eteisvärinäkohtauksen uusiutumisriskin
selvittämiseen ja komplikaatioiden ilmaantumiseen 30 vuorokauden kuluessa rytminsiirrosta.
Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä keskitytään erityisesti eteisvärinän kammiovasteen
vaikutukseen. Lopulliseen tutkimusaineistoon kuuluu 2821 potilaasta, joille tehtiin kaikkiaan 6624
sähköistä rytminsiirtoa jotka ovat hakeutuneet Turun yliopistollisen keskussairaalan, Satakunnan
keskussairaalan tai Kuopion yliopistollisen keskussairaalan päivystyspisteisiin akuutin
eteisvärinäkohtauksen vuoksi vuosina 2003–2010. Kattava esitietojen keräys sekä potilaiden
terveydentilan seuranta tromboembolisten komplikaatioiden havaitsemiseksi toteutettiin
sairauskertomusmerkintöjen pohjalta. Kammiovaste kirjattiin ylös tulovaiheen EKG:sta. Yli
160/min kammiovastetta pidettiin korkeana ja alle 60/min kammiovastetta matalana..
Eteisvärinän katsottiin uusiutuneen, jos se ilmaantui 30 vuorokauden seuranta-aikana.
Komplikaatioina pidettiin toimenpiteen jälkeistä bradykardiaa, yli viiden sekunnin asystolea heti
sähköisen kardioversion suorittamisen jälkeen, aivotapahtumaa neurologin toteamana ja
varmennettuna pään viipalekuvauksella tai magneettikuvauksella, perifeeristä tromboembolista
valtimotapahtumaa joka varmennettu kuvantamistutkimuksella. Tutkimus on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettisen lautakunnan ja Suomen sosiaali- ja terveysviraston eettisen lautakunnan hyväksymä. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan tulovaiheen kammiovasteella ei ollut vaikutusta sähköisen rytminsiirron onnistumiseen, sähköisen rytminsiirron jälkeisiin komplikaatioihin kuten bradykardiaan, asystoleen, aivotapahtuman riskiin tai muihin tromboembolisiin komplikaatioihin. Kammiovasteella ei ollut myöskään yhteydessä kuolleisuuteen tai eteisvärinän uusiutumisriskiin 30
vuorokauden seuranta-aikana. Tutkimuksessa saadut tulokset on julkaistu 2015.