Korkea-annosmetotreksaattihoidon vaikutus munuaisten toimintaan ALL-hoidossa lapsilla
575.31 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset173
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Akuutti lymfaattinen leukemia (ALL) on lasten yleisin syöpäsairaus. Nykyisten syöpähoitojen myötä jopa yli 90 % sairastuneista voidaan parantaa. Vaikka nykyisissä hoitoprotokollissa on tuotu uusia menetelmiä perinteisten sytostaattien rinnalle, korkea-annosmetotreksaatti on kuitenkin edelleen tärkeä osa akuutin lymfaattisen leukemian hoitoa. Yksi tärkeimmistä korkea-annosmetotreksaatin aiheuttamista toksisista haitoista on akuutti munuaisvaurio, jonka tarkka aiheutumismekanismi on vielä epäselvä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosien 2006–2018 välisenä aikana korkea-annosmetotreksaatilla hoidettujen ALL:aa sairastavien lasten munuaisten toimintaa syöpähoitojen aikana sekä niiden jälkeen. Munuaisten toimintaa seurattiin mittaamalla seerumin kreatiniini ennen korkea-annosmetotreksaattijaksoja, niiden jälkeen sekä syöpähoitojen päätyttyä. Seerumin kreatiniinipitoisuudesta määritettiin Schwartz-laskukaavaa käyttäen munuaisten glomerulussuodosnopeudet (GFR), jotka kuvaavat hieman paremmin munuaisten toimintaa kuin pelkkä seerumin kreatiiniarvo. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 76 potilasta, joista suurin osa oli hoidettu joko NOPHO ALL-2000- tai NOPHO ALL-2008-hoitoprotokollien mukaisesti.
Munuaisvauriota ei todettu yhdelläkään tutkimuksen potilaista korkea-annosmetotreksaattihoidon aikana tai sen jälkeen. Kuitenkin korkea-annosmetotreksaattihoidon aloituksessa yli puolella potilaista GFR:ssä tapahtui alenemaa lähtötasoon verrattuna. Tämä GFR:n alenema tasaantui hoitojaksojen edetessä. Merkittävänä pidettyä kreatiniinin 30 %:n nousua oli 7–12-vuotiaiden ryhmässä prosentuaalisesti eniten. Lisäksi kreatiniinin merkittävää 30 %:n nousua tapahtui hoidonpäätäntäkäynnin ja viimeisen seurantakäynnin välillä. Tutkimuksen potilasmäärä on liian pieni osoittamaan munuaishaittojen todellista esiintymismäärää. Lisäksi tämä tutkimus ei sovellu korkea-annosmetotreksaatin vaikutusten pitkäaikaisseurantaan, koska tutkimuksessa oli mukana useampi lyhytaikaisemman seurannan omaavaa potilasta. Tämä tutkimus antaa viitteitä kuitenkin siitä, että korkea-annosmetotreksaattihoidon vaikutusta munuaisten toimintaan pitkällä aikavälillä olisi hyvä tutkia enemmän.