Liikunta yhdeksäsluokkalaisten näkökulmasta
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten ajatuksiin liikunnasta ja heidän liikuntakäyttäytymiseensä.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mitä yhdeksäsluokkalaiset ajattelevat liikunnasta eli miten he
määrittelevät käsitteen liikunta, minkälaisia merkityksiä he liikunnalle antavat ja mitä syitä he
liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittävät. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin tietää, minkälaisia
myönteisiä ja kielteisiä ajatuksia yhdeksäsluokkalaiset tuovat esille liikuntaan liittyen.
Tutkimus oli poikittaistutkimus, joka toteutettiin yhdessä eteläsuomalaisessa yläkoulussa liikunnan
kaksoistunnin aikana. Tutkimukseen osallistui 32 yhdeksäsluokkalaista useammalta eri luokalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineistonkeruumenetelmänä toimivat ajatuskartat ja
kirjoitelmat. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan yhdeksäsluokkalaiset yhdistivät liikuntakäsitteen useimmiten liikuntalajeihin ja -
muotoihin, positiivisiin ja negatiivisiin asioihin, terveyteen, harrastuksiin ja kouluun sekä sosiaalisiin
kontakteihin. Yhdeksäsluokkalaiset kokivat liikunnan merkitykselliseksi, sillä sen kautta voi saada ja
ylläpitää kaverisuhteita, parantaa hyvinvointia ja terveyttä sekä asettaa tavoitteita ja kehittyä. Myös
liikunnan yhteydessä koetut positiiviset tunteet ja liikunta harrastuksena nähtiin merkityksellisenä.
Tutkimuksen tulosten mukaan yhdeksäsluokkalaiset liikkuivat, koska he pitivät liikunnasta, se oli
hauskaa ja sen koettiin parantavat terveyttä ja hyvinvointia. Myös kaverit kannustivat liikkumaan.
Muita liikuntaan liittyviä syitä olivat liikunnassa kehittyminen, hyvä olo ja arkiliikunta. Liikunnan
esteiksi mainittiin motivaation puute, ajanpuute sekä se ettei osaa tai ole hyvä liikunnassa. Myös
liikunnan tylsyys ja pelko nololta tai tyhmältä näyttämiseen olivat esteinä nuorten liikkumiseen.
Yleisimpiä myönteisiä ajatuksia liikuntaan liittyen olivat positiiviset tunteet, sosiaaliset suhteet ja
liikunnasta saadut positiiviset vaikutukset. Kielteisiä ajatuksia olivat liikunnan epämiellyttävyys ja
tylsyys, siitä kumpuavat negatiiviset tunteet ja osaamattomuus, laiskuus sekä väsymys. Myönteisiä
ajatuksia mainittiin kielteisiä ajatuksia useammin ja enemmän.
Tuloksista voidaan päätellä, että nuorten mielestä liikkuminen on miellyttävää, kun saa liikkua omalla
tasollaan ja kavereiden kanssa suvaitsevassa ilmapiirissä, jossa ketään ei arvostella vaan kaikki
hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Tulosten pohjalta liikunnan tulisi olla monipuolista ja innostavaa
sekä siihen tulisi olla helppo osallistua. Aikuiset voisivat luoda positiivisia kokemuksia liikunnan
kautta, eivätkä painottaa sen pakollisuutta. Yhteiskunnan tulisi myös kannustaa liikkumiseen ja
erilaisten liikuntamuotojen kokeilemiseen, vaikkei liikunnassa olisikaan niin hyvä.