”Kaiken puhtaasti kansallisen ja jalon tässä maassa tieltään työntänyt ja ulkoa maahamme saapunut hapatus” : Työväenliikkeen suhtautuminen tanssiravintoloihin ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sisäisten alkoholiasenteiden ilmeneminen Suomen Sosialidemokraatissa 1932– 1935
Ladataan...
385.26 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Alkoholin kieltolain purkaminen vuonna 1932 jakoi Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta
(SDP) ideologisesti, ja aiheeseen liittyviä erimielisyyksiä selviteltiin niin puoluekokouksissa
kuin puoluelehtien palstoilla. Samaan aikaan kieltolain purkamisen myötä Suomessa
yleistyivät anniskelun ja tanssin sallivat tanssiravintolat, jotka Suomessa uusina
huvittelupaikkoina vieraine vaikutteineen kytkivät työväen julkisuudessa käydyn
raittiuskeskustelun koskettamaan laajemmin aikansa vallitsevia ja työväenliikkeen puolesta
omaksuttuja siveyskäsityksiä.
Tämä tutkielma käsittelee SDP:n pää-äänenkannattajassa Suomen Sosialidemokraatissa (SSd)
käytyä julkista keskustelua tanssiravintoloista vuosina 1932–1935. Selvitän SSd:n
tanssiravintoloita koskevien kirjoitusten taustalla vaikuttaneita arvoperustoja, ja kysyn miten
tanssiravintoloista julkisuudessa keskusteltiin ja minkälaisia mieli- ja uhkakuvia niistä
välitettiin. Tämän lisäksi tarkastelen tanssiravintolakeskustelua SDP:n sisäpiirijulkisuuden
näkökulmasta, pyrkien tunnistamaan heijastuiko SDP:n alkoholipoliittinen kahtiajako
puolueen päälehdessä, ja jos heijastui niin millä tavalla.
Tutkielmani lähdeaineisto koostuu 65:stä SSd:ssä vuosina 1932–1935 julkaistusta tekstistä,
jotka olen valinnut kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen hakutoimintoa hyödyntämällä.
Lähestyn tutkittavaa ilmiötä temaattisesti. Tutkimusmenetelminä hyödynnän sisällönanalyysiä
sekä diskurssianalyysiä. Alkuperäisaineiston sisällönanalyysi mahdollistaa tanssiravintoloita
koskevien tekstien ja diskurssien keskeisten teemojen tunnistamisen ja luokittelun, jonka
avulla tanssiravintolakeskustelun luonteesta ja siihen vaikuttaneista arvoperustoista on
mahdollista rakentaa tutkimuskysymykseen vastaava koherentti kokonaisuus.
Diskurssianalyysin avulla pyrin hahmottamaan SSd:ssa käydyn tanssiravintolakeskustelun
suhdetta SDP:n sisäisiin ristiriitoihin ja kahtiajakoon raittiuskysymyksessä.
Tutkielmassa kävi ilmi, että tanssiravintolakysymyksen vastustaminen kytkeytyi vahvasti
suomalaisen kansallisidentiteetin rakennusvaiheissa omaksuttuihin työväenluokan arvoihin.
Tanssiravintoloista rakennettiin kuva paikkoina, joissa nuoriso päätyy nauttimaan
ensisijaisesti alkoholia. Tanssiravintolat kuvattiin siveyskäsitysten vastaisina monikansallisina
ja rappiollisina paikkoina, joihin yhdistettiin kapitalistinen voitontavoittelu. Toisaalta SSd
julkaisi tekstejä, joissa pohdittiin tanssikiellon vaikutusta muusikoiden toimeentuloon sekä Oy
Alkoholiliike Ab:n rajoitusten luokkajakoista luonnetta. Diskurssit toivat ilmi sen, että vaikka
raittiuskysymys jakoi SDP:n sisäpiirejä mielipiteellisesti, oli raittiuskysymyksestä tullut
SDP:n sisäpiirien jakajana kieltolain jälkeen 1932–1935 toissijainen tekijä.