Kuka saa puhua työuupumuksesta? : Äänet ja narratiivit Ylen työuupumukseen liittyvässä uutisoinnissa vuosina 2023–2025
500.88 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset15
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on selvittää ketkä tai mitkä tahot pääsevät ääneen Ylen työuupumusta käsittelevässä uutisoinnissa, sekä millaisia narratiiveja nämä tahot aiheesta tuottavat. Tutkimuksen avulla voidaan havaita jääkö jonkin tahon ääni hyvin vähälle huomiolle aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa, ja toisaalta korostuuko jonkin toisen tahon ääni suhteettoman paljon. Lisäksi tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä työuupumuksesta käydyn julkisen keskustelun piirteistä, narratiiveista ja mahdollisista ristiriidoista. Tutkimuksen aineisto koostuu 45 Ylen verkkouutisten uutisartikkelista vuosilta 2023–2025. Tutkimusmenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Aineistossa työuupumusta kommentoivat ovat jaoteltavissa viiteen eri tahoon: tutkijat, uupumuksen kokeneet, psykologit, työelämän edustajat sekä muut. Eniten ääneen pääsevät tutkijat (26) ja uupumuksen kokeneet (21). Psykologit (10), työelämän edustajat (9) sekä muut (7) pääsivät ääneen melko tasaisesti. Ääneen päässeiden henkilöiden sukupuolijakauma on melko tasainen, naisia on hieman enemmän 58 % ja miehiä 38 %. 4 % sukupuoli ei ole tiedossa. Tuloksista voidaan todeta, että kaikki oleelliset tahot pääsivät ääneen työuupumusta koskevassa uutisoinnissa. Ääneen päässeiden tahojen painottuminen tutkijoihin ja uupumuksen kokeneisiin on hyvä asia siinä mielessä, että julkista keskustelua käydään tutkitun tiedon pohjalta, ja myös kokemusasiantuntijoiden ääni pääsee kattavasti esiin.
Narratiivien osalta tuloksista käy ilmi yksi keskeinen ristiriita työuupumuksesta käydyssä julkisessa keskustelussa. Keskustelussa työuupumuksen syyt nähdään hyvin vahvasti liittyvän työelämässä ilmeneviin ongelmiin, ja vasta toissijaisesti yksilön toimintaan. Kuitenkin keskustelussa työuupumuksen ennaltaehkäisystä ja hoitokeinoista korostuu yksilöön liittyvät hoidon tai ennaltaehkäisyn keinot, kun työelämään liittyvät keinot jäävät toissijaiseksi. Erityisesti tutkijat paikansivat sekä työuupumuksen syyt, että ennaltaehkäisyn ja hoidon keinot työelämään. Psykologit ja uupumuksen kokeneet puolestaan paikansivat molemmat paljolti yksilön toimintaan ja tukemiseen.