”Hän teki kaikkea sitä, jota odotin opettajalta” : Opettajan persoona ja toiminta koulumuistoissa 1900–1970-luvuilla
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Opettajat ovat 1960-luvulta asti olleet merkittävässä roolissa lasten ja nuorten elämässä jokaisena arkipäivänä. Monilla meillä on paljon muistoja erilaisista opettajista oman koulupolkumme ajalta. Tässä sivuaineen tutkielmassa perehdyn siihen, millaisia asioita kansakoululaiset muistavat opettajistaan. Keskityn erityisesti kahteen teemaan. Ensimmäinen teema on opettaja henkilöhahmona. Tähän sisältyy muistoja opettajan ulkonäöstä, luonteesta ja toiminnasta omassa yhteisössä. Toinen teema liittyy opettajan toimintaan. Opettajan toimintaan lukeutuu muistot esimerkiksi erilaisista opetusmenetelmistä ja rangaistuskäytännöistä. Näitä asioita etsittiin aineistosta hyödyntämällä laadullista sisällönanalyysiä.
Alkuperäisaineistona tässä tutkielmassa toimii Turun yliopiston kansatieteenlaitoksen vuonna 1975 teettämä kysely ”Tiedusteluja kansankulttuurin alalta nro. 51, muistelmia kouluajasta”. Kysely toteutettiin kirjeitse, ja sitä säilytetään Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistossa (HKTL-arkisto). Tutkielmassa hyödynnetään yhteensä 14 vastausta. Hyödynnetyt vastaukset valikoituivat tutkielmaan vastaajien kouluvuosien perusteella, koska tutkielmassa käsitellään muistoja ajalta ennen Suomen sotia sekä sotien jälkeen. Ensimmäiset seitsemän vastaajaa ovat syntyneet vuosina 1899–1923, ja nuoremmat seitsemän vastaajaa ovat syntyneet vuosina 1944–1959. Tähän tutkielmaan valittiin vain vastauksia, jotka sijoittuvat nimenomaan kansakouluaikaan.
Tutkielman tuloksista voi huomata, että ennen Suomen sotia kansakoulua käyneet kuvailivat muistoissaan enemmän opettajan ulkonäköä ja koulun ulkopuoliseen toimintaan osallistumista. Monista vastauksista kävi ilmi opettajan olleen mukana monessa toiminnassa yhteisönsä sisällä, kuten seurakuntatoiminnassa. Opettajia muistellaan myös raittiusmiehinä. Muutamat vastaajat kertoivat opettajien kotikäynneistä. 1900-luvun alkupuoliskon koulumuistoista nousee esille ruumiillisen kurituksen toteuttamista opettajien toimesta. Sen rinnalla hyödynnettiin myös väkivallattomia kurituskeinoja.
Sotien jälkeen kansakoulua käyneet kuvailevat muistoissaan vähemmän opettajan luonnetta tai ulkonäköä. Myöskään opettajien koulun ulkopuolisesta toiminnasta ei ole niin paljoa mainintoja. Muistoissa on huomattavissa 1900-luvun puolivälistä eteenpäin vallinnut muutos opettajan roolissa yhteisössään. Opettajan työnkuvaa arvosteltiin enemmän. Kurituskeinot olivat siirtyneet enemmän väkivallattomien keinojen käyttöön, mutta kaksi vastaajaa muisteli yhä ruumiillista kuritusta tapahtuneen. Tämän ajan muistoissa nostettiin paljon esiin myös kouluruokailuja, ja opettajien tiettyjen oppilaiden suosimista.