Aktivisti vai mukautuja? : Kategoria-analyysi OP Pohjolan pääjohtajien Timo Ritakallion ja Reijo Karhisen lausunnoista vuosina 2008–2024
566.14 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset8
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsittelen OP Pohjolan pääjohtajien Timo Ritakallion ja Reijo Karhisen lausunnoissa näkyviä poliittisia aiheita vuosina 2008–2024. OP Pohjola on Suomen suurin finanssiryhmä, minkä takia sen pääjohtaja on yksi suomalaisen finanssimaailman avainhenkilöistä. Tämä antaa pääjohtajien lausunnoille painoarvoa myös politiikan näkökulmasta. Lisäksi finanssiryhmän valta-asetelma on mielenkiintoinen, sillä OP Pohjolan osuustoiminnallisen liiketoimintamuodon takia valtaa käyttävät finanssiryhmän johtohenkilöiden lisäksi myös omistaja-asiakkaat.
Tutkin kategoria-analyysin keinoin, millaiset poliittiset aiheet nousevat pääjohtajien kommenteissa ja kategorioiden sisällä esiin sekä kuinka vahvasti he ottavat niihin kantaa. Lisäksi tutkin, miksi he ottavat juuri kyseisiin aiheisiin kantaa ja mikä kategorioista nousee lausunnoissa eniten esiin. Kategoria-analyysin lisäksi otan vaikutteita diskurssianalyysista, mikä mahdollistaa pääjohtajien kommenttien perusteellisen tarkastelun.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii niin sanottu pääjohtaja-aktivismi, jonka pohjalta olen valinnut tarkastelemani kategoriat. Valitut kategoriat ovat kriisi- talous- ja sosiaalinen kategoria, jotka esiintyvät primääriaineistossa läpi tarkasteluvälin. Tutkielman primääriaineistona käytän OP Pohjolan osavuosi- ja puolivuosikatsauksia sekä tilinpäätösraportteja. Kaikissa dokumenteissa on ”Pääjohtajan kommentit” -osio, jota analysoin.
Talouskategoria esiintyi kommenteissa selvästi eniten. Muita keskeisiä havaintoja ovat kategorioiden runsas limittyminen ja eri teemojen esiin nostaminen saman kategorian sisällä. Kaikissa kategorioissa kommentit keskittyivät usein ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin. Lisäksi voidaan todeta, että Karhinen kommentoi rohkeammin kriisi- ja talouskategorioiden aiheita, kun Ritakallio puolestaan otti useampaan aiheeseen kantaa sosiaalisen kategorian sisällä. Pääjohtajat ottivat suhteellisen vähän kantaa aiheisiin, jotka eivät liittyneet millään tavalla finanssiryhmän ydinliiketoimintaan. Ritakallion ja Karhisen kommentit olivat usein suhteellisen varovaisia eivätkä kovin kiistanalaisia, joten heidän pääjohtaja-aktivisminsa voidaan katsoa mukautuvan yhteiskunnallisen keskustelun valtavirtaan.