”Uhka keskiluokkanormille” : @pikakahvimemegirl-meemit poliittisen identiteetin ja toimijuuden neuvottelun välineinä
2.77 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset30
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen @pikakahvimemegirl-tilin kuvameemejä poliittisen identiteetin ja toimijuuden neuvottelun välineinä. Lähestyn tutkimusongelmaa kolmen tutkimuskysymyksen avulla: Minkä aiheiden ympärille meemien retoriikka rakentuu, minkälaisia merkityksiä erilaiset poliittiset päätökset ja toimijat, kuten puolueet ja poliitikot, saavat meemeissä sekä miten meemeissä rakennetaan ”meitä” ja puhutellaan tiettyä yleisöä. Aineistonani toimii 18 @pikakahvimemegirl-meemitilillä julkaistua meemiä aikaväliltä 13. maaliskuuta 2024 - 29. syyskuuta 2025. Suurin osa meemeistä sijoittuu julkaisuajankohdaltaan kevään 2025 kuntavaalien aikaikkunaan tai hiukan ennen sitä. Tarkastelen aineistoa populistisena viestintänä hyödyntäen semiotiikan, retorisen analyysin sekä populismiteorian tarjoamia käsitteitä. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Ernesto Laclaun käsitykseen populismista tarpeiden artikulaatioprosessina sekä Benjamin Moffitin näkemykseen populismista poliittisena tyylinä.
Meemien esittämä poliittinen identiteetti rakentuu vastakkainasettelujen, tarpeiden artikuloinnin sekä uhan tai kriisin esittämisen ympärille. Meemeissä artikuloidaan tarpeita, kuten hyvinvointivaltion palveluita, reiluja työelämän rakenteita ja edullista julkista liikennettä, sekä rakennetaan vastakkainasetteluja, joissa oikeisto, keskiluokka sekä näiden ylläpitämät normit ja hyvinvointivaltioita heikentävät toimet näyttäytyvät uhkana artikuloiduille tarpeille. Meemit tarjoavat yleisölle samastumisen ja eronteon kohteita, joiden varaan vastaanottaja voi rakentaa poliittista identiteettiään ja toimijuuttaan. Tutkielma osoittaa, että meemit voivat hetkellisesti koota yleisöjä yhteen ja tarjota rakennuspalikoita kollektiiviselle identiteetille ja poliittisen toimijuuden hahmottamiselle, mutta niiden rooli poliittisen toimijuuden aktivoimisessa sosiaalisen median ulkopuolella jää avoimeksi. Jatkossa onkin tarpeen tutkia, missä määrin populistinen, meemien avulla tapahtuva poliittinen viestintä voi synnyttää siirtymän symbolisesta, kytkevästä osallistumisesta kollektiiviseen toimintaan.