Herääminen vaihtoehtoisten hyvinvointivaikuttajien sisällöissä korona-aikana : Integratiivinen kirjallisuuskatsaus epäluottamuksen rakentumisesta
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset17
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Koronapandemian aikana äärioikeistolaiset ja osa vaihtoehtoisista hyvinvointivaikuttajista levittivät samoja salaliittoteorioita ja disinformaatiota koronapandemiasta. He muun muassa esittivät, että koronapandemia olisi salassa toimivan korruptoituneen eliitin huijaus, jonka tarkoituksena oli kontrolloida kansalaisia. Näissä puheissa toistui myös sanoma, jonka mukaan ihmisten tulisi herätä ja taistella pahoja voimia vastaan.
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, millaisina heräämisen ulottuvuudet ilmenevät vaihtoehtoisten hyvinvointivaikuttajien sisällöissä korona-aikana ja miten herääminen kytkeytyy epäluottamukseen. Tutkielman käsitteellinen viitekehys rakentuu resonoivien heräämisten, salaliittohenkisyyden, institutionaalisen epäluottamuksen ja vaihtoehtoisten hyvinvointivaikuttajien käsitteille. Tutkielma pyrkii ymmärtämään, mihin herättiin, millaisia heräämisiä kuvattiin ja millaisissa yhteyksissä herääminen esiintyi vaihtoehtoisten hyvinvointivaikuttajien sisällöissä koronaaikana.
Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin kahdeksaa vertaisarvioitua artikkelia sisällönanalyysin avulla. Analyysin perusteella herääminen näyttäytyy moniulotteisena ilmiönä, joka rakentuu neljän keskeisen ulottuvuuden kautta: herääminen kollektiivisena toimintana, herääminen politiikkaan, hengellinen sota heräämisen seurauksena sekä heräämisen tuotteistaminen ja kaupallistaminen.
Tulosten perusteella herääminen toimii sekä yksilöllisenä käännekohtana että laajempana kollektiivisena tulkintakehyksenä, jonka kautta vaikuttajat jäsensivät ja tulkitsivat ympäröivää maailmaa, omaa toimijuuttaan ja suhdettaan yhteiskunnallisiin instituutioihin. Herääminen kytkeytyy epäluottamukseen salaliittohenkisillä selitysmalleilla, joilla kyseenalaistettiin muun muassa terveysviranomaisten ja valtion asettamien suositusten ja koronatoimenpiteiden tarkoitusperiä. Tulosten perusteella epäluottamuksen ylläpitäminen toimi vaikuttajille myös keinona luoda uskottavaa, autenttista ja luotettavaa henkilöbrändiä, jota hyödynnettiin taloudellisessa toiminnassa.
Herääminen voidaan nähdä laajempana reaktiona merkittäviin kriiseihin ja jatkumona totuudenjälkeiselle ajalle, jossa vaikuttajien vaihtoehtoiset totuudet rapauttavat tiedollisten auktoriteettien legitimiteettiä.