Sisäilmassa esiintyvien teollisten mineraalikuitujen kerääminen ja biomonitorointi syklonisen ilmankeräimen ja siirtogeenisten sukkulamatojen avulla
3.05 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioitiin uuden, sykloniseen ilmankeräimeen perustuvan näytteenottomenetelmän soveltuvuutta teollisten mineraalikuitujen talteenottoon rakennusten sisäilmasta. Samalla tutkittiin Caenorhabditis elegans -sukkulamatojen soveltuvuutta sisäilman mineraalikuitujen biomonitorointiin, sillä niiden oli aiemmin osoitettu reagoivan sisäilman biologisiin ja kemiallisiin epäpuhtauksiin. Uuden näytteenottomenetelmän arveltiin mahdollistavan kuitujen keräämisen kontrolloidusti tilojen normaalin käytön aikana, toisin kuin Terveydensuojelulain 763/1994 asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisessa nykykäytännössä, jossa kuituja analysoidaan pinnoille laskeutuneesta pölystä neljäntoista vuorokauden ajalta ilman kontrolloitua näytteenottoa. Tutkielman näytteet kerättiin ilmasta korkean virtausnopeuden syklonisella ilmankeräimellä. Keräin imee 300 litraa ilmaa minuutissa, jolloin 10 minuutin keräys vastaa aikuisen ihmisen hengittämän ilman määrää kahdeksan tunnin aikana. Korkea virtausnopeus mahdollistaa myös raskaiden kuitujen keräämisen ilmasta. Näytteistä analysoitiin mineraalikuitujen määrää ja rakennetta optisella mikroskoopilla sekä pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Näytteiden sisältämiä epäpuhtauksia arvioitiin käyttämällä siirtogeenisiä C. elegans -sukkulamatokantoja, jotka stressaantuessaan tuottavat fluoresoivaa valoa stressiherkän reportterigeenin aktivoituessa. Haitallisten aineiden aiheuttama stressi voi myös vaikuttaa niiden liikkuvuuteen. Sukkulamatoja altistettiin lisäksi mineraalikuitu-, kuitutuote-, ja mikrobinäytteille, sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteille. Sykloninäytteistä havaittiin etenkin suurikokoisia teollisia mineraalikuituja. Eräässä vertailussa kuituja havaittiin suurempi kappalemäärä 10 minuutin näytteessä kuin kahden viikon geeliteippinäytteessä. Sukkulamadot eivät kuitenkaan reagoineet sisäilmasta kerättyihin mineraalikuitunäytteisiin tai kuitutuotteisiin. Sen sijaan sukkulamatojen stressivasteita havaittiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden sekä mikrobien ilmanäytteistä, kuten aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu. Tulosten perusteella sykloninen ilmakeräin on lupaava menetelmä teollisten mineraalikuitujen tutkimiseen sisäilmassa. Menetelmällä olisi nykyisiin käytäntöihin verrattuna useita etuja, kuten paremmin kontrolloidut olosuhteet ja nopeampi toteutus. Tulokset myös vahvistivat C. elegans -sukkulamatojen käyttökelpoisuuden biologisena työkaluna, etenkin sisäilman VOC- tai mikrobiongelmien havaitsemiseksi.