"Miksi sitä muka kiinnostaisi joku rampa amisjätkä?" : eli kuinka moninaisuus esitetään 2020-luvun suomalaisissa nuortenkirjoissa
1.75 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset22
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Suomalainen yhteiskunta muuttuu jatkuvasti monikulttuurisemmaksi, ja myös kirjallisuudessa ja koulumaailmassa tunnistetaan tarve erilaisiin moninaisuuden representaatioihin. Nuortenkirjat ovat historiallisesti olleet Suomessa valkoisia ja keskiluokkaisia, mutta kirjallisuuskentän laajentuessa myös nuortenkirjojen kuvaaman Suomen voi olettaa näyttävän toisenlaiselta kuin vielä kaksikymmentä vuotta sitten. Samaan aikaan kuin huolipuhe lukemiseen käytettävän ajan vähentymisestä hallitsee ilmatilaa, on pohdittava sitä, miten nuoria voidaan kannustaa kirjallisuuden äärelle.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden esittämät moninaisuuskuvaukset ovat aikanaan olleet toiseuttavia – sellaisia, joissa esimerkiksi vieraat kulttuurit esitetään kaukaisina ja eksoottisina ja eroja eri taustoista tulevien hahmojen välillä korostetaan. Toisaalta lastenkirjallisuuskentällä on havaittavissa myös tapa esittää moninaisuus luonnollisena osana suomalaista yhteiskuntaa. Lasten- ja nuortenkirjoilla on perinteisesti ollut myös selkeä kasvatustehtävä. Historiallisesti lapsille ja nuorille suunnatut teokset ovat siirtämään eteenpäin vallitsevia arvoja ja normeja. Tähän kirjallisuuslajiin kuuluu edelleen luonteenomaisena osana kasvatuksellinen kulma.
Tässä tutkimuksessa käsittelen sitä, millä tavalla moninaisuus esitetään kolmessa tuoreessa nuortenkirjassa, jotka ovat kaikki olleet viime vuosina myös ehdokkaina lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajiksi. Perehdyn siihen, minkälaisia kuvauksia moninaisuudesta kirjoissa esiintyy. Ovatko kuvaukset eroja korostavia vai esitetäänkö eri hahmojen edustama moninaisuus niin sanotusti luonnollisena osana yhteiskuntaa ja kirjan maailmaa? Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia kasvatuksellisia tavoitteita kirjoilla on moninaisuusteemojen osalta.
Tutkimusote on intersektionaalinen, ja intersektionaalisuus toimii tutkimuksessa myös väljänä teoreettisena viitekehyksenä. Aiemmassa lasten- ja nuortenkirjallisuuden kenttään perehtyneessä tutkimuksessa on kiinnitetty paljon huomiota maahanmuuttajataustaisiin hahmoihin. Monikulttuurisuus nousi myös tämän tutkimuksen aineistossa vahvimpana teemana esille, mutta näkökulmaa on laajennettu kattamaan myös muunlaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset kategoriat, kuten esimerkiksi sukupuoli, seksuaalisuus, luokka toimintakyky. Tutkimusmenetelminä ovat temaattinen analyysi ja kontekstuaalinen lähiluku.
Keskeisimmät tulokset ovat, että kolmessa Finlandia-ehdokkaana olleessa nuortenkirjassa moninaisuus esitettiin suurimmaksi osaksi ennen kaikkea erontekojen kautta. Erilaiset nuoret olivat kuitenkin aktiivisia toimijoita eivätkä siinä mielessä toiseutetussa asemassa. Kirjat vaikuttivat kannustavan antirasistiseen toimintaan sekä pyrkivät purkamaan stereotypioita ja tekemään ne lukijalle näkyviksi.