Hyväksikäyttö rikollisessa toiminnassa lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan muotona : Rikoslain 17 luvun 1b §:n soveltamisen vaikutus lapsen oikeudelliseen asemaan
403.59 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset4
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielma perustuu seminaarityöhön, jonka ovat laatineet Aurora Eskola, Tanja Havimo, Jenni Nylund ja Wilma Olenius.
ON-työssä tarkastellaan keväällä 2025 voimaantulleen rikoslain 17 luvun 1b §:n suhdetta ihmiskauppasäännökseen. Rikoslain 17 luvun 1b § sisältää kriminalisoinnin alle rikosvastuuikäisen käyttämistä rikoksen tekemiseen. Painopiste on lapsen oikeudellisen aseman muutoksissa erityisesti silloin, kun ihmiskauppasäännöksen sijaan tapaukseen sovelletaan rikoslain 17 luvun 1b §:ää silloinkin, kun viitteitä ihmiskaupasta on havaittavissa. Aihetta lähestytään erityisesti lapsioikeudellisesta näkökulmasta, korostaen lapsen suojan tarvetta ja valtion suojeluvelvollisuutta. Tutkimus on lainopillinen, ja tutkimuskysymystä käsitellään oikeuskirjallisuuden sekä lain esitöiden kautta. Aiheen käsittelyssä hyödynnetään myös oikeuskäytäntöä.
Ihmiskauppasäännöksen suojeluobjektina on uhri ja tämän vapauden suojelu. Rikoslain 17 luvun 1b §:n taustalla puolestaan on pääasiallisesti yleisen järjestyksen ylläpito. Näin ollen säännökset poikkeavat keskenään siinä, mitä oikeushyvää säännöksen on ensisijaisesti tarkoitus suojata. Rikosnimikkeellä voi näin olla merkittävä vaikutus lapsen oikeudelliseen asemaan. Rikoslain 17 luvun 1b § määrittelee lapsen olevan rikoksessa välikappale, jolloin lapsen asema uhrina on vaarassa jäädä toissijaiseksi.
Työssä käsitellään lapsen hyväksikäyttöä rikollisessa toiminnassa erityisesti psykologisen kontrollin, suostumuksen ja haavoittuvuuden kannalta. Psykologisen kontrollin keinoin lapsen tahdonmuodostusta rajoitetaan ilman fyysistä pakkoa. Lapset ovat jo kehitystasonsa puolesta erityisen haavoittuvassa asemassa. Lapsen tulee olla erityisen suojelun kohteena, jotta hänen oikeuksiensa täysimääräinen toteutuminen voidaan turvata.
Lapsen oikeudellisen aseman turvaaminen työn kontekstissa edellyttää kattavampia menetelmiä ihmiskaupan tunnistamiseen ja laajempaa viranomaisyhteistyötä. Asianmukaisten rikosnimikkeiden valinta suojaa lapsen oikeudellista asemaa ja mahdollistaa lapselle tarvittavat tukitoimet. Tehostamalla viranomaismenettelyjä koskien lapsen hyväksikäyttöä rikollisessa toiminnassa paitsi suojataan lapsen oikeusturvaa ja kehitystä, myös edistetään ihmiskaupan ehkäisyä ja torjuntaa laajemmalla mittakaavalla.