Suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan eri väestöryhmissä
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset4
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassa suomalaisten luottamusta terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan ja sitä, eroaako luottamuksen taso terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan eri väestöryhmissä. Keskityn aikaan ennen vuonna 2023 voimaan tullutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.
Terveydenhuoltojärjestelmä on keskeinen instituutio suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Instituutioiden toiminnan sujuvuus ja jatkuvuus perustuvat niiden legitiimille toiminnalle. Legitimiteetillä tarkoitetaan yleistynyttä käsitystä henkilön tai instituution oikeutetusta toiminnasta. Se ilmenee myös instituution kohdistuvan kannatuksen tasona eli kannatusperustana. Kannatusperustan ulottuvuuksista keskityn tässä nimenomaan luottamusperustaksikin kutsuttuun terveydenhuoltopalveluiden sisällölliseen kannatukseen. Yksilötasolla luottamuksen tasoon ovat yhteydessä kokemusten ja saadun informaation ohella yksilön sosiodemografiset ominaisuudet.
Tutkielmassa väestöryhmäkohtaisia eroja kuvaavat muuttujat koskien ikää, sukupuolta, koulutustasoa, kotitalouden tuloja, työmarkkina-asemaa, oikeutta käyttää työterveyshuollon palveluita, vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen olemassaoloa sekä puoluekantaa. Nämä muuttujat kuvastavat samalla yksilön asenteisiin yhteydessä olevia intressejä ja ideologioita, jotka selittävät sitä, kuinka luottamuksen tason voidaan katsoa muodostuvan yksilön näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi, josta toteutan sekä binäärisen että monimuuttujatarkastelun. Tutkielman aineistona käytän International Social Survey Programmen eli ISSP:n kyselyaineistoa. Terveyteen ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyvät teemat on kerätty Suomen osalta vuonna 2022.
Tulosten perusteella suomalaisten luottamuksen taso terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan on melko korkealla tasolla, mutta joitakin eroja luottamuksen tasossa on huomattavissa väestöryhmien välillä. Intressien ja ideologioiden yhteys luottamuksen muodostumisessa ei ole tulosten perusteella yksiselitteistä.