Kaupunkiniityt Turun kaupunkikehityksessä : Turun kaupungin virkahenkilöiden sekä Halisten ja Jyrkkälän asukkaiden näkökulmiin perustuva tarkastelu
532.94 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset6
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Yhä useampi ihminen muuttaa kaupunkiin, minkä seurauksena kaupungit laajenevat ja kaupunkirakenne tiivistyy. Samaan aikaan kaupunkien viheralueille jää vähemmän tilaa ja luonnon monimuotoisuus heikkenee kaupunkialueilla, millä on negatiivisia vaikutuksia sekä ympäristöön että ihmisiin. Näitä haasteita voidaan ratkoa kestävällä kaupunkikehityksellä. Kestävässä kaupunkikehityksessä yhdistyy sosiaalisen, ekologisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden huomiointi.
Tässä tutkimuksessa keskityn tarkastelemaan Turun kaupunkiniittyjä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kaupunkikehityksen näkökulmasta. Kaupunkiniityt ovat kaupunkialueilla sijaitsevia niittyjä, joiden avulla voidaan lisätä ja ylläpitää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta sekä kaupungeissa asuvien ihmisten hyvinvointia. Monet niittyluontotyypit ovat uhanalaisia. Myös Turussa on useita uhanalaisia niittyluontotyyppejä, minkä takia Turun kaupunkiniittyjen huomiointi on tärkeää, kun kaupunkia kehitetään.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Turun kaupunkiniittyjen kehittämisessä otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus ja sosiaalinen hyvinvointi sekä millaisia näkemyksiä Halisten ja Jyrkkälän asukkailla on Turun kaupunkiniityistä. Aineisto koostuu Turun kaupungin asiantuntijoille tekemistäni haastatteluista sekä Turun LUMO-ohjelmadokumentista, joita analysoin laadullisella sisällönanalyysillä. Lisäksi käytän aineistona Halisten ja Jyrkkälän asuinalueiden asukkaille tehtyä asukaskyselyä, jonka vastauksia analysoin ristiintaulukoinnilla sekä khiin neliö -testillä. Käytän aineiston- ja menetelmällistä triangulaatiota, eli hyödynnän useita eri aineistoja ja menetelmiä.
Tulosten perusteella Turun kaupunkiniittyjen kehittämisessä otetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioon etenkin olemassa olevien niittyjen säilyttäminen ja kunnossapito. Sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta puolestaan huomioidaan eniten asukkaiden osallistumisen ja yhteistyön mahdollistamista. Halisten asukkaat kokevat kaupunkiniityt merkittävämmäksi luonnon monimuotoisuuden kannalta, kuin Jyrkkälän asukkaat. Asuinalueiden asukkaat eivät kokeneet kaupunkiniittyjä sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta yleisesti yhtä merkittäviksi, kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta. Turun kaupunkiniittyjen kehittäminen vastaa osittain asukkaiden näkemyksiä.
Tutkimus osoittaa, että Turun kaupunkiniittyjen kehittämisessä otetaan huomioon monia eri luonnon monimuotoisuuden ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueita. Luonnon monimuotoisuutta huomioidaan kuitenkin monipuolisemmin, kuin sosiaalista hyvinvointia. Asukkaat pääsevät osallistumaan kaupunkiniittyjen kehittämiseen.
Cities expand and become denser as more people move there. As a result, there is less space for green areas in cities and biodiversity decreases. This has negative impacts on the environment and people. These challenges can be addressed through sustainable urban development. Sustainable urban development considers social, ecological, cultural and economic sustainability.
In this study, I examine urban meadows from the perspective of socially and ecologically sustainable urban development in the city of Turku. Urban meadows are meadows located in urban areas. Urban meadows increase and maintain the diversity of urban nature and the well- being of people living in cities. Many meadow habitats are endangered. There are several endangered meadow habitats in Turku, which is why it is important to consider urban meadows when developing the city.
The aim of this study is to examine how biodiversity and social well-being are considered in the development of urban meadows of Turku, and what views the residents of Halinen and Jyrkkälä have about the urban meadows of Turku. The material consists of interviews I conducted with experts from the city of Turku as well as the Turku LUMO-programme document, both of which I analyse using qualitative content analysis. In addition, I use a resident survey conducted among the residents of the residential areas of Halinen and Jyrkkälä. I analyse the survey responses using cross-tabulation and the chi-square test. I use data and methodological triangulation, as I utilize several different materials and methods.
Based on the results, it is important to consider the preservation and maintenance of existing urban meadows of Turku when developing them from the perspective of biodiversity. From the perspective of social well-being, it is most important to enable residents' participation and cooperation. The residents of Halinen consider urban meadows to be more from a biodiversity perspective than the residents of Jyrkkälä. The residents did not generally consider urban meadows to be as significant from the perspective of social well-being as they are from the perspective of biodiversity. The development of urban meadows of Turku partly corresponds to the views of the residents. The study shows that the development of urban meadows of Turku considers many different areas of biodiversity and social well-being. However, biodiversity is considered more comprehensively than social well-being. Residents have the opportunity to participate in the development of urban meadows.