Liikunta- ja älyteknologia alakoulun liikunnanopetuksessa innostamassa oppilaita liikkumaan
799.38 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset18
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten teknologiaa ja älyteknologiaa hyödynnetään liikunnan opetuksessa liikuntapainotteisessa alakoulussa sekä mitkä tekijät ovat opettajille keskeisiä tässä hyödyntämisessä. Lasten liikunta-aktiivisuuden väheneminen on ollut huolenaiheena Suomessa, ja tutkimus pyrkii kuvaamaan, miten teknologian ja älyteknologian avulla voitaisiin mahdollisesti tukea lasten myönteisen liikuntasuhteen kehittymistä sekä motivoida lapsia liikunnan pariin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan liikuntapainotteisessa alakoulussa työskentelevää liikunnanopettajaa, joita haastateltiin parihaastatteluin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tuloksista havaittiin yleisimpinä teknologian ja älyteknologian hyödyntämistapoina alakoulun liikunnassa olevan erilaiset opetus- ja ohjevideot, askelia mittaavat laitteet ja sovellukset sekä musiikin hyödyntäminen sovellusten kautta. Tuloksissa korostuivat etenkin käytettävyyden helppous ja tuntien valmisteluun vaadittava aika. Teknologian hyödyntämistä rajoittavana tekijänä havaittiin vahvimmin ajankäytölliset resurssit sekä suuret ryhmäkoot ja laitteiden saatavuus. Ajankäytölliset haasteet liittyivät liikunnan viikkotuntimäärän vähäisyyteen ja liikunnan tuntien mielekkyyteen. Teknologia ja älylaitteet otettiin käyttöön, mikäli ne eivät vieneet aikaa aktiiviselta liikkeeltä tunneilla.
Huomattavaa on, että verrattaessa opettajien vastauksia liikuntapainotteisten luokkien ja perinteisten luokkien välillä huomattiin, että perinteisissä luokissa teknologiaa ja älyteknologiaa hyödynnettiin vähemmän. Tämä liittyi perinteisten luokkien vähäisempään liikunnan tuntimäärään. Tulos on merkittävä, sillä juuri perinteisissä luokissa teknologia ja älyteknologia voisivat toimivia liikkumiseen motivoivana elementtinä. Jatkotutkimuksena voisi selvittää mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia ryhmäjakoja liikuntapainotteisten ja perinteisten luokkien liikunnanopetuksen välillä, sillä tämä voisi lisätä mahdollisuuksia teknologian ja älyteknologian käytölle.