EU:n tavaramerkkilainsäädännön ja kiellettyjen nimitysten vaikutus kasvipohjaisten elintarvikkeiden markkinointiin kestävän kehityksen näkökulmasta
592.44 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset7
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan EU:n tavaramerkkilainsäädännön ja kiellettyjen nimitysten vaikutusta kasvipohjaisten elintarvikkeiden markkinointiin. Aihetta tarkastellaan kestävän kehityksen näkökulmasta.
Kasvipohjaisten, eläinperäisiä tuotteita korvaavien, elintarvikkeiden kulutus on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina Euroopan unionin alueella. Alati etenevän ilmastonmuutoksen myötä on syntynyt tarve siirtyä kestävämpään ruokajärjestelmään, minkä vuoksi EU:ssa on ryhdytty tukemaan innovaatioita kasvipohjaisten elintarvikkeiden alalla, sekä lisäämään kasvipohjaisten proteiinien tuotantoa. Samaan aikaan Euroopan unionin kasvipohjaisten elintarvikkeiden nimityksiä koskeva sääntely on tiukentumassa, ja useat uudet eläinperäisiin elintarvikkeisiin viittaavat termit kielletään kasvipohjaisten elintarvikkeiden markkinoinnissa ja näin myös tavaramerkeissä. Kiellot eivät ole kuitenkaan ongelmattomia, vaan esimerkiksi suojattavien termien kriteerien ja todellisen harhaanjohtamisen riskin tunnistaminen luo haasteita. Tuotteiden nimityksillä on keskeinen rooli siinä, miten kuluttajat hahmottavat tuotteen käyttötarkoituksen ja ominaisuudet, minkä vuoksi on tärkeää tarkastella ristiriitaa nimityskieltojen ja yritysten markkina-aseman seka kuluttajien markkinakäyttäytymisen välillä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sijoittuu EU:n tavaramerkkilainsäädännön, elintarvikkeiden nimityssääntelyn sekä kestävän kehityksen tavoitteiden kontekstiin. Tarkastelussa keskeisiä käsitteitä ovat tavaramerkin harhaanjohtavuus, sekä myös laajemmin markkinaoikeudessa vaikuttavat keskivertokuluttajan termi. Tutkimuksessa keskitytään markkinoinnissa suojattuihin nimityksiin, joita suojataan nimenomaan niiden eläinperäisyyteen viittaavuuden vuoksi. Näin tarkastellaan lainsäädännön rajoittavaa vaikutusta kasvipohjaisten elintarvikkeiden markkinointiin. Aihetta lähestytään sekä relevanttien ratkaisujen että ajankohtaisen sääntelyn muutoksen kautta.
Tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että rajanveto sallittujen ja kiellettyjen nimitysten välillä on usein epäselvä, ja perustuu lainsäätäjän näkemykseen kuluttajien ymmärryksestä ja termien vakiintuneisuuden tasosta. Rajoitukset eivät vaikuta edustavan sellaista johdonmukaisuutta tai tulkintojen yhtenäisyyttä, jota sopisi odottaa. Kiellettyjen nimitysten määrän kasvaessa tulisi kiinnittää huomiota myös niiden suhteellisuuteen ja vaikutukseen yritysten elinkeinovapauteen. Rajoituksien voidaan katsoa olevan myös ristiriidassa EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.