Kaksoismarginaali : Naisvihan ilmentymiä päihteidenkäyttäjien marginaaliyhteisöissä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen naisvihaa ilmiönä päihteidenkäyttäjien marginaaliyhteisöissä. Tarkoituksena on selvittää, millaisena naisviha näissä yhteisöissä näyttäytyy, millaisia vaikutuksia sillä on naisten hyvinvointiin, asemaan ja toimijuuteen sekä miten päihdepalvelut tunnistavat naisvihan ja siihen liittyvät seuraukset.

Tutkielman aineisto koostuu kolmen kokemusasiantuntijan teemahaastatteluista, jotka on toteutettu tammi-helmikuussa 2026. Haastattelujen yhteenlaskettu kesto on 5 tuntia ja 17 minuuttia. Litteroitua haastatteluaineistoa kertyi yhteensä 92 sivua fontilla 12 ja rivivälillä 1,5. Teemahaastatteluaineistoa analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielma pohjautuu aiempaan tutkimukseen suomalaisista päihdeyhteisöistä, joissa naisvihalla oletetaan olevan merkittävä rooli, ja tuloksia tulkitaan feministisen teorian viitekehyksessä.

Tutkielman tulokset osoittavat, että naisviha ilmenee päihteidenkäyttäjien marginaaliyhteisöissä monimuotoisena ja usein vaikeasti tunnistettavana ilmiönä. Se näyttäytyy osana yhteisöjen tavanomaisia käytäntöjä. Naisviha ei rajaudu yksittäisiin tekoihin tai asenteisiin, vaan muodostuu kokonaisuudesta, jossa naisvihamielinen puhe, alisteinen asema, sukupuolittunut väkivalta, seksuaalinen kontrolli ja sisäistetty naisviha kietoutuvat toisiinsa. Tutkielman tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa osoittaen, että naisten kokemukset näissä yhteisöissä eroavat miesten kokemuksista, mutta tulokset osoittavat, että nämä kokemukset kytkeytyvät kuitenkin laajempaan naisvihan ilmiöön ja niitä on perusteltua jäsentää tämän käsitteen kautta.

Naisvihalla on vaikutuksia naisten hyvinvointiin, asemaan ja toimijuuteen. Se heikentää itsetuntoa, lisää häpeää ja itseinhoa sekä kaventaa toimijuutta, mikä voi vaikeuttaa avun hakemista ja muutokseen sitoutumista. Lisäksi naisviha vahvistaa alisteisia ja väkivaltaisia valtasuhteita erityisesti parisuhteissa. Tutkimus osoittaa, että päihdepalveluissa naisvihan tunnistaminen on puutteellista ja sukupuolittuneet tarpeet jäävät usein huomioimatta. Ilmiön tunnistaminen edellyttää sukupuolisensitiivistä ja rakenteellista näkökulmaa sekä palvelujärjestelmän kriittistä tarkastelua. Naisvihan huomioiminen on tärkeää, jotta naisten hyvinvointia ja toimijuutta voidaan vahvistaa, ja jotta voidaan kehittää vaikuttavampia päihdepalveluita.