Työllisyyden esteitä vai työntekijän asemaa purkamassa? : Tarkastelussa ”potkulaki” HE 158/2025 vp

Abstract

Tutkielmamme on oikeussosiologinen lainsäädäntötutkimus, jossa tarkastelemme työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin ehdotettuja muutoksia ja niiden taustaa (HE 158/2025vp). Lakimuutoksen taustalla on Orpon hallitusohjelman tavoite uudistaa työelämän lainsäädäntöä työllistämisen esteiden purkamiseksi ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Tarkastelemme tutkimuksessamme tätä lakihanketta HE 158/2025 vp erityisesti lainvalmistelun laadun sekä eri intressitahojen kuulemisen osalta. Tutkimuskohteenamme oli arvioida miten HE 158/2025 vp täyttää lainvalmisteluohjeiden vaatimukset vaikutusarvioinnin, kuulemisen ja tietopohjan osalta. Hyödynsimme työssämme normatiivista analyysiä, jossa peilasimme lakihanketta Oikeusministeriön lainvalmisteluohjeisiin sekä hyvän lainvalmistelun periaatteisiin. Empiirisen analyysin avulla taas arvioimme, minkälaiset tahot olivat osallistuneet lakihankkeeseen antamalla lausuntonsa sekä minkälaisia perusteluita lausunnonantajat olivat esittäneet, hyödyntäen lausuntokierroksen lausuntoja. Empiirisen analyysin aineistona olivat lausuntokierroksen lausunnot, joita annettiin hallituksen esityksestä työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Empiirinen tutkimus toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena analyysina. Tutkimuksemme tulosten perusteella voidaan myös todeta, että HE 158/2025 vp ei täytä kaikilta osin Oikeusministeriön lainvalmisteluohjeita tai hyvän lainvalmistelun periaatteita. Esityksen ollessa yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen, sen valmistelussa olisi ollut tarvetta systemaattisemmalle vaikutusarvioinnille, laajemmalle tietopohjalle sekä kuulemisen suuremmalle vaikuttavuudelle. Puutteet osoittautuivat olennaisiksi eivätkä kaikilta osin täytä hyvän lainvalmistelun ohjeita. Empiirisen analyysin tulosten pohjalta voidaan todeta, että palkansaajajärjestöjen lausunnoissa yleisin kritiikki koski epävarmuuden kasvua ja epäselviä muotoiluja lain tasolla. Työnantajajärjestöjen lausunnoissa yleisin kritiikki koski epäselvyyttä ja toiseksi eniten kritiikkiä kohdistui muutosten riittämättömyyteen, eli ehdotettiin muutoksia yhä kevyemmän sääntelyn suuntaan.