Urheilutoiminnan yhtiöittäminen erityisesti sallitun verosuunnittelun ja veronkierron välisen rajanvedon näkökulmasta : Kahden miehen yhtiö
Ladataan...
764.29 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on urheilutoiminnan yhtiöittäminen, kun yhtiössä osakkaina on kaksi itsenäisesti
toimivaa yrittäjää. Tutkielmassa haetaan vastausta siihen, milloin ja millä ehdoin yhtiöittäminen on
sallittua ja minkälaisia seikkoja yrittäjien on otettava huomioon harkitessaan yhteisen yrityksen
perustamista. Aihetta tarkastellaan pitkälti urheilijan näkökulmasta ja siten tutkielma on teemaltaan
urheiluoikeudellinen. Tutkielman tutkimuskysymyksiin haetaan vastausta kuitenkin vero-oikeuden
yleisistä opeista ja vero-oikeudellisesta materiaalista. Urheiluoikeuden kehitykselle tyypilliseen tapaan
tutkielma vastaa käytännöntilanteessa syntyneeseen ongelmaan.
Aihetta lähdetään tarkastelemaan urheilijan verosuunnittelun näkökulmasta ja tavoitteena on tunnistaa
urheilijan verosuunnittelun keinot suomalaisessa oikeusjärjestyksessä. Kaikkia urheilijoita koskevat
tuloverolain 116 a-c §, jotka mahdollistavat urheilutulojen jaksottamisen. TVL:n tarjoama mahdollisuus
ei kuitenkaan ole riittävä kaikille Suomessa verovelvollisille urheilijoille, jolloin urheilijalla voi olla
kannustin yhtiöittää toimintaansa.
Elinkeinonvapaus takaa jokaiselle vapauden harjoittaa elinkeinoa ja valita sen muoto. Siten myös
yritysmuodon valinta kuuluu perustuslain 18 §:n takaamiin vapauksiin. Urheilutoiminnan
yhtiöittämiseen on kutienkin suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa suhtauduttu pidättyväisesti johtuen
urheilemisen korostetun henkilökohtaisesta luonteesta. Tähän tuli kuitenkin muutos 2010-luvulla, josta
lähtien urheilutoiminnan yhtiöittäminen on ollut hyväksyttyä tiettyjen ehtojen täyttyessä. Urheilijan ja
tämän yhtiökumppanin toiminnan luonteesta riippuu se, mikä yhtiömuoto on kannattavin valinta.
Urheilutoimintaa harjoitettaessa osakeyhtiön lukuun on kuitenkin otettava huomioon
verotusmenettelylain 28 §:n yleinen veronkiertosäännös sekä työpanososinkoon liittyvä sääntely.
Lähtökohtaisesti urheilutoiminnan yhtiöittäminen on tiettyjen ehtojen täyttyessä sallittua myös silloin,
kun toiminnassa on mukana urheilijan lisäksi toinen elinkeinotoimintaa harjoittava osakas. Toisen
osakkaan mukaantulo voi kuitenkin aiheuttaa verotuksellisia ongelmia erityisesti, kun yrittäjien
työpanosten suhde on epätasapainossa. Kun toinen yrittäjä tuo yhtiöön moninkertaisesti tuloja verrattuna
toiseen, halutaan tämä todennäköisesti ottaa huomioon yhtiön varojen jaossa. Työpanos voidaan
huomioida suurempana osingonjakona, jolloin kysymys on työpanososingosta, jonka verotus ei eroa
palkanmaksusta. Mahdollista myös on järjestää osakkeiden omistussuhteet vastaamaan työpanosten
suhdetta. Kolmantena mahdollisuutena on holdingyhtiöjärjestelyn hyödyntäminen.
Urheilutoiminnan yhtiöittäminen kahden miehen yhtiöön on siis oikeusjärjestyksessämme mahdollista,
mutta ei välttämättä verotuksellisesti kannattavaa, kun yrittäjien työpanokset eivät ole tasaiset. Kun
toiminta on suhteellisen suurta, voi holdingyhtiöjärjestely kuitenkin tarjota yrittäjien kannalta
mielekkään vaihtoehdon yritystoiminnan järjestämiseen.