Yläkoulun liikunnanopettajien Move!-kokemuksia ja -näkemyksiä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yläkoulun liikunnanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä kansallisesta fyysisen toimintakyvyn mittausjärjestelmä Move!:sta. Tutkimuksessa selvitettiin yläkoulun liikunnanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä 1) fyysisen toimintakyvyn mittaamisen tärkeydestä, 2) Move!-mittausjärjestelmän käytännön toteuttamisesta, 3) Move!-mittauksista saatujen tulosten hyödyntämisestä sekä 4) Move!-mittausjärjestelmän ongelmista. Aihe oli merkityksellinen tutkimuskohde, sillä tutkimusta Move!-mittausjärjestelmästä on vielä hyvin vähän. Tutkimukseen osallistui 123 Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n jäsentä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Määrällinen aineisto käsiteltiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla ja laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen teemoittelun avulla. Määrällisen aineiston väittämistä muodostettiin faktorianalyysin, teoriapohjaisen jaottelun ja reliabiliteettitarkasteluiden avulla summamuuttujat. Summamuuttujien sukupuolten välisiä eroja tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testin avulla. Väittämät, jotka eivät sisällöllisesti tai reliabiliteettitarkastelun perusteella soveltuneet osaksi summamuuttujia analysoitiin erillisinä väittäminä. Erillisten väittämien sukupuolten eroja tarkasteltiin khiin neliö -testillä. Yläkoulun liikunnanopettajat näkivät oppilaiden fyysisen toimintakyvyn mittaamisen tärkeänä. Käytännön toteuttaminen koettiin pääosin sujuvana. Kuitenkin mittausjärjestelmästä muodostui seitsemän ongelmateemaa, joista kuusi liittyi mittausten käytännön toteuttamiseen. Tosin liikunnanopettajat suhtautuivat Move!-mittauksiin jokseenkin myönteisesti. Move!-mittaustuloksia hyödynnettiin oppilaiden yksilöllisessä palautteenannossa, pedagogiikassa sekä koulun toimintakulttuurin kehittämisessä hyvin vähän. Sukupuolten välillä ei ilmennyt eroja yksittäisiä väittämiä lukuun ottamatta. Move!-mittausjärjestelmän käytännön toteutus toimii yläkoulun liikunnanopettajien näkökulmasta jo melko hyvin. Mittaustuloksia ei kuitenkaan hyödynnetä vielä niiden täyden potentiaalin mukaan. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia enemmän, miten mittaustulosten hyödyntämistä voitaisiin edistää tehokkaammin sekä millaisia kehitysehdotuksia liikunnanopettajilla olisi mittausjärjestelmän kehittämiseksi. Lisäksi olisi merkittävää tutkia, tuleeko mittaustulosten hyödyntämiseen muutosta perusopetuslain liikunnallistamisen uudistuksen myötä.