Koulun tulevaisuus: lukiolaisnuorten ja erityisopettajaopiskelijoiden tulevaisuuskuvia koulusta
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Koulu on keskeinen instituutio yhteiskunnassamme, ja kun nopeat sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset muutokset kuvaavat nykyaikaamme, sen tulevaisuuden suunnan arviointi ja visiointi on olennaista. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitetään suomalaisen koulun ja koulutuksen vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Tavoitteena on syventää ymmärrystä koulutuksen kannalta tärkeistä tekijöistä sekä saada virallisten, valtakunnallisten tulevaisuusvisioiden (OKM 2015; OKM 2024) luomien ja median välittämien mielikuvien rinnalle uusia ja monipuolisempia näkemyksiä koulutuksen tulevaisuudesta. Tutkimuksessa kysytään, millaisia kouluun ja koulutukseen liittyviä tulevaisuuskuvia lukiolaisnuorilla ja erityisopettajaopiskelijoilla on?
Tämä tutkimus kuuluu kasvatustieteen, tulevaisuudentutkimuksen ja nuorisotutkimuksen tieteenaloille, ja siinä hyödynnetään tulevaisuusnäkökulmaa ja tulevaisuudentutkimuksen tieteenalan keskeisiä käsitteitä ja menetelmiä. Tutkimuksen kaksi keskeistä käsitettä ovat vaihtoehtoiset tulevaisuudet ja tulevaisuuskuvat. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien taustalla on ajatus siitä, että tulevaisuus on avoin sisältäen useita erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja ja että toteutuvaan tulevaisuuteen voidaan valinnoilla vaikuttaa (Bell 1997a). Tulevaisuuskuvat puolestaan ovat kuvailevia ajatuskokonaisuuksia ja odotuksia tulevaisuudesta tietyn ajan jälkeen (Bell & Mau 1971, 23).
Tutkimuksen tulokset on raportoitu kolmessa tutkimusartikkelissa (artikkelit I–III) ja yhteenveto-osassa. Kaksi ensimmäistä osatutkimusta keskittyvät lukiolaisnuorten näkökulmaan kysyen, mitä tekijöitä lukiolaisnuoret pitävät tärkeinä ja millaisia uhkakuvia he näkevät kuvaillessaan koulun tulevaisuutta. Koulu on yksi keskeisistä nuorten toimintaympäristöistä, ja nuoret tulkitsevat institutionaalisesti järjestäytyneestä koulusta saamiaan vihjeitä ja tekevät huomioita siitä, mikä on arvostettua, julkilausuttua tai vaiettua kouluympäristössä (Tolonen 2001b, 256–257). Siten nuorten kokemusmaailma poikkeaa aikuisten näkökulmasta ja on tärkeä näkökulma haettaessa monipuolista kuvaa koulun tulevaisuudesta. Kolmannessa osatutkimuksessa selvitetään inklusiivisen koulun toivottuun tulevaisuuteen liittyviä keskeisiä tekijöitä kysyen, mitä tekijöitä erityisopettajaopiskelijat nimeävät tärkeiksi kuvaillessaan inklusiivisen koulun toivottua tulevaisuutta. Keskittymällä tarkastelemaan toivottuun tulevaisuuteen liittyviä näkökohtia pyrittiin eroon inklusiivisen koulutuksen ongelmalähtöisestä keskustelusta ja lisäämään tietoisuutta teeman moninaisuudesta. Tässä osatutkimuksessa osallistujina ovat erityisopettajaopiskelijat, koska heillä on ajanmukainen teoreettinen tieto inkluusiosta ja monipuolinen koulutus- ja työkokemustausta. He ovat myös tulevaisuudessa keskeisessä roolissa inklusiivisen koulutuksen toteuttamisessa. Vaikka he tutkimusajankohtana asemoituivat opiskelijoiksi, edustavat he tässä tutkimuksessa opettajanäkökulmaa. Erityisopettajien koulutus toteutuu erillisellä tutkintokokonaisuudella ja näissä opiskelijoissa oli perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi useita jo pitkään työelämässä toimineita opettajia, ja vuoden mittaisten täydentävien opintojen jälkeen he siirtyvät opetustyöhön.
Väitöstutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusmenetelmää. Osatutkimuksissa I ja II analysoitiin lukiolaisnuorten kirjoitelmia koulun mahdollisista tulevaisuuksista ja osatutkimuksessa III erityisopettajaopiskelijoiden tulevaisuustyöpajoissa tuottamia mielikuvia inklusiivisen koulun toivotusta tulevaisuudesta. Tutkimuksen aineistot analysoitiin laadullista sisällönanalyysia käyttämällä. Nuorten tulevaisuuskuvien aineistolähtöinen analyysi toi esille kaksi koulun tulevaisuuden kannalta ajankohtaista teemaa: teknologia ja hyvinvointi, ja kolmannessa osatutkimuksessa teemaksi valittiin niin ikään ajankohtainen ja koulutuksen järjestämisen ja tulevaisuuden kannalta olennainen teema, inkluusio.
Tulokset osoittivat, että nuoret suhtautuivat teknologian rooliin tulevaisuuden koulussa ristiriitaisesti. Hyvinvoinnin tukemiseksi koulujen tulee olla paikkoja, jotka tukevat yhteisöllisyyttä, sosiaalista vuorovaikutusta ja inkluusiota samalla kun ne tarjoavat mahdollisuuden yksilöllisyydelle. Erityisopettajaopiskelijoiden visioima inkluusion suotuisa toteutuminen puolestaan on luonteeltaan systeeminen, jossa rakenteelliset, sosiaaliset ja emotionaaliset tekijät ovat toisiinsa kietoutuneita ja siten vahvistaa ymmärrystä inkluusiosta prosessina. Yhteenveto-osassa tuloksia tarkastellaan lisäksi koulun kolmen kerrostuman kautta: virallinen, epävirallinen ja fyysinen koulu (Gordon 2001a).
Tämän väitöskirjatutkimuksen tulevaisuuskuvien analyysi muistuttaa koulun inhimillisestä arvosta ja syvällisemmästä merkityksestä ihmisyydelle. Koulussa toimivat ihmiset eivät ole valmiita ottamaan omakseen julkista retoriikkaa, jossa korostuu työelämän ja talouden tarpeet ja koulutuksen välineellinen merkitys (Forssell 2015). Kilpailullisuutta ja yksilön vastuuta korostavan yhteiskunnan sijasta tarvitaan ymmärrystä koulun laajemmasta merkityksestä, jolloin avautuu mahdollisuuksia yhdenvertaisuuden vahvistamiseen.
ASIASANAT: tulevaisuuskuvat, koulutuksen tulevaisuus, nuoret, teknologia, hyvinvointi, inkluusio
ABSTRACT
School is one of the main institutions in our society, and as rapid social, political, and economic changes characterize our time, assessing and envisioning its future direction is essential. This thesis explores alternative future images of Finnish schools and education. The aim is to deepen understanding of factors important for education and to obtain new and more diverse views of the future of education alongside the images created by official, national future visions (OKM 2015; OKM 2024) and conveyed by the media. The research asks what kind of images general upper secondary school students and special education teacher students have for education and schools of the future?
The thesis is in the fields of education, futures studies and youth studies, and it utilizes the futures perspective and the key concepts and methods of the field of futures studies. The two key concepts of the research are alternative futures and future images. Alternative futures are based on the idea that the future is open, containing several different future options, and that the future can be influenced by choices (Bell 1997a). Future images, in turn, are descriptive snapshots and expectations after a specific time (Bell & Mau 1971, 23).
The results of the study are reported in three research articles (articles I–III) and a summary section. The first two sub-studies focused on the perspective of general upper secondary school students, asking what factors they consider important and what kind of threats they see when describing the school of the future. School is one of the central operating environments for young people, and young people interpret the cues they receive from the institutionally organised school and make observations about what is valued, expressed, or silenced in the school environment (Tolonen 2001b, 256–257). Thus, the experiences of young people differ from the perspective gained from adults, and therefore, their perspective is important when seeking diverse images of the schools of the future. The third sub-study examined the key factors related to the preferred future of an inclusive school, asking what factors special education teacher students consider important when describing the preferred future of an inclusive school. By focusing on aspects related to the desired future, the aim was to move away from the problem-oriented discussion of inclusive education and to increase awareness of the diversity of the theme. Special education teacher students were recruited for this participatory study because they possessed 6 essential, up-to-date theoretical knowledge about inclusive education, and a diverse educational and work experience background. Also, they will assume a key role in implementing inclusive education. Although they were positioned as students at the time of the study, they are referred to as teachers in this summary as a distinction from general upper secondary school students. Special education teacher training is carried out in one year of supplementary studies, and in addition to undergraduate degree students, these students include several teachers who have many years of work experience.
Two research methods were used to answer the research questions. In sub-studies I and II, the essays of the general upper secondary school students about possible futures of the future schools were analysed, and in sub-study III, the preferable future of inclusive school produced by special education teacher students in futures workshops were analysed. Qualitative content analysis was applied to these written research data. The inductive analysis of future images of young people brought to light two topical themes for the future of school: technology and well-being. Thus a theme of inclusion was chosen in the third sub-study, which is also topical and essential for the organization of education and the future.
The results show that the role of technology in the schools of the future was viewed as contradictory by young people. To support well-being, schools should be places that support communality, social interaction, and inclusion while offering opportunities for individuality. The successful implementation of inclusion envisioned by special education teacher students, in turn, is systemic in nature, where structural, social, and emotional factors are intertwined, thus strengthening the understanding of inclusion as a process. In the summary section, the results are also examined through the three layers of school: formal, informal, and physical school (Gordon 2001a).
The analysis of the future images in the current dissertation reminds us of the human value and deeper significance of school for humanity. The actors of the practical level in the schools are not ready to embrace public rhetoric that emphasizes the needs of working life and the economy, and the instrumental value of education (Forssell 2015). Instead of a society that emphasizes competitiveness and individual responsibility, an understanding of the broader significance of school is needed, which opens up opportunities for strengthening equality.
KEYWORDS: future images, future of education, young people, technology, well being, inclusion
Sarja
Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B, Humaniora|775
Saavutettavuusominaisuudet
Kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset, looginen lukemisjärjestys, otsikkotasot koodimerkitty
Taulukot saavutettavia - Tables accessible