Kognitiivisten ja kielellisten taitojen yhteydet lapsen prososiaaliseen käyttäytymiseen viiden vuoden iässä

Abstract

Prososiaaliset taidot alkavat kehittymään jo varhaislapsuudessa ja vaikuttavat monin tavoin ihmisen elämään ja kokemuksiin sosiaalisissa ympäristöissä. Prososiaalisuuden on havaittu olevan yhteydessä muun muassa parempaan koulumenestykseen, sosiaalisiin suhteisiin ja hyvinvointiin. Jotta prososiaalisuuden kehittymistä voitaisiin ymmärtää ja tukea paremmin, on tärkeää tutkia erilaisia tekijöitä, jotka voivat olla yhteydessä sen kehittymiseen. Monien lapsen kasvuympäristöön liittyvien tekijöiden lisäksi lapsen kognitiiviset ja kielelliset taidot voivat olla yhteydessä prososiaalisuuden kehittymiseen, mutta tätä on tutkittu vasta vähän etenkin alle kouluikäisillä lapsilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko viisivuotiaiden lasten kognitiiviset ja kielelliset taidot yhteydessä heidän prososiaaliseen käyttäytymiseensä. Tutkittavat olivat osa Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Lasten kognitiivisia taitoja arvioitiin WPPSI-III-testin osatestien avulla. Kielellisiä taitoja mitattiin Reynell-III-testillä, WPPSI-III-testin samankaltaisuudet-osatestillä sekä vapaasta puheesta lasketulla ilmaisun keskipituudella (MLU). Prososiaalisuutta arvioitiin äitien täyttämällä Monitahoarviointi sosiaalisesta kompetenssista (MASK) -kyselyllä. MASK-kyselyssä prososiaalisuus jaetaan yhteistyötaitojen ja empatiakyvyn osa-alueisiin, joita tarkasteltiin tässä tutkimuksessa erikseen. Tutkimuksen aineisto koostui lapsista, joiden äidit täyttivät MASK-kyselyn lasten ollessa viisivuotiaita (n = 544). Kognitiivisten ja kielellisten taitojen yhteyksiä prososiaalisuuteen tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysillä. Lasten kielellisten taitojen havaittiin olevan yhteydessä prososiaalisuuteen yhteistyötaitojen osalta, mutta yhteyttä empatiakykyyn ei havaittu. Kielellisten taitojen mittareista Reynell-III-testin pistemäärän ja WPPSI-III-testin samankaltaisuudet-osatestin havaittiin olevan yhteydessä yhteistyötaitoihin, mutta MLU:n kanssa yhteyttä ei havaittu. Kognitiivisilla taidoilla ei havaittu yhteyttä yhteistyötaitoihin eikä empatiakykyyn. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ainakin lapsen tietyillä kielellisillä taidoilla on yhteys prososiaaliseen käyttäytymiseen yhteistyötaitojen osalta. Tutkimusta aiheesta on tarpeen tehdä lisää, jotta saataisiin parempi käsitys siitä, miten erilaiset kognitiiviset ja kielelliset taidot voivat vaikuttaa prososiaalisuuden kehittymiseen, ja miten niitä tukemalla voitaisiin vahvistaa myös lasten prososiaalisia taitoja.