Implisiittisen kielellisen oppimisen tutkimusmenetelmät aikuisilla

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorRoos, Viola
dc.contributor.authorKeskinen, Maiju
dc.contributor.departmentfi=Psykologian ja logopedian laitos|en=Department of Psychology and Speech-Language Pathology|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Logopedia|en=Speech-Language Pathology|
dc.date.accessioned2025-06-16T21:31:10Z
dc.date.available2025-06-16T21:31:10Z
dc.date.issued2025-06-11
dc.description.abstractImplisiittistä eli tiedostamatonta oppimista on tutkittu pitkään. Sen keskeisimmät tutkimusmenetelmät ovat keinotekoisen kieliopin oppiminen (engl. artificial language learning), tilastollinen oppiminen (engl. statistical learning) sekä sarjallinen reaktioaika (engl. serial reaction time). Tässä tutkimuksessa esittelemme nämä kolme keskeisintä implisiittisen kielellisen oppimisen tutkimusmenetelmää ja tutkimme, miten ne ovat kehittyneet verrattuna alkuperäisiin menetelmiin. Lisäksi tarkastelemme, kuinka tiedostamatonta oppiminen on kullakin menetelmällä tutkittuna ja miten tätä voidaan luotettavasti mitata. Tämä tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto on haettu seuraavista tietokannoista: PubMed, APA PsycInfo, APA PsycArticles, Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA) sekä ERIC. Katsaukseemme on sisällytetty 18 vertaisarvioitua tutkimusta, joissa sovelletaan jotain keskeisimmistä implisiittisen oppimisen tutkimusmenetelmistä kielen prosessoinnin tutkimiseen. Kaikissa tutkimuksissa koehenkilöt ovat aikuisia, eikä heillä ole oppimiseen vaikuttavia sairauksia tai häiriöitä. Keinotekoisen kieliopin tehtävä perustuu tiettyjä sääntöjä noudattavien merkkijonojen lainalaisuuksien tiedostamattomaan oppimiseen. Tilastollisessa oppimisessa koehenkilöt kuulevat tavujen muodostamaa jatkuvaa puhevirtaa, joka sisältää tiettyjä säännönmukaisuuksia, jotka mahdollistavat sanojen oppimisen puhevirrasta. Sarjallisen reaktioajan tehtävässä koehenkilöt reagoivat näytölle ilmestyviin ärsykkeisiin, joiden esiintymisjärjestys noudattaa tiettyä kaavaa ja mikäli oppimista tapahtuu, reaktioaika nopeutuu. Otoksessamme eniten käytetty tiedostamattomuuden varmistusmenetelmä oli verbaalinen raportti. Tämä menetelmä on kuitenkin saanut myös kritiikkiä ja sen käytöstä on eriäviä mielipiteitä. Valinnaisia ja mahdollisesti parempia tietoisuuden mittareita ovat esimerkiksi pakotetun valinnan testit sekä vastausvarmuuden raportointi.
dc.format.extent41
dc.identifier.olddbid199264
dc.identifier.oldhandle10024/182301
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/2926
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025061669113
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/182301
dc.subjectimplisiittinen oppiminen, implisiittinen kielellinen oppiminen, keinotekoisen kieliopin oppiminen, tilastollinen oppiminen, sarjallinen reaktioaika, tietoisuus
dc.titleImplisiittisen kielellisen oppimisen tutkimusmenetelmät aikuisilla
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Kandidaatintutkielma_Keskinen_Roos.pdf
Size:
454.15 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)